Asser Järvinen
Asser Järvinen (s. 17. tammikuuta 1892 Jalasjärvi – 13. lokakuuta 1935) oli suomalainen insinööriupseeri ja lentokonesuunnittelija. Hänen vanhempansa olivat pankinjohtaja Samuel Järvinen ja Helena Järvinen. Hän ei käynyt normaaleja kouluja, vaan ansioluettelossa lukee ”Esiopinnot yksityisesti ilman todistuksia”. Järvinen meni Vöyrin sotakouluun vuonna 1918 ja osallistui Helsingin valtaukseen saman vuoden huhtikuussa.
Ilmailu-ura alkoi lento-oppilaana Turun ilmailukoulussa. Järvinen oli ohjaajana Suomen neljännessä lento-onnettomuudessa 20.9.1918. Stetinin M-9-lentoveneen maahansyöksy vaati matkustajan hengen. Järvinen menetti koneensa hallinnan tällä ensimmäisellä yksinlennollaan ja keskittyi sen jälkeen lentotekniikkaan. Hän palveli seitsemän kuukautta Turun lento-osastossa teknillisenä upseerina ja sen jälkeen kolme kuukautta vastaavassa tehtävässä Sortavalassa.
Järvinen nimitettiin vänrikkinä ilmailupataljoonan vanhemmaksi insinööriupseeriksi vuonna 1919 ja seuraavana vuonna ilmailuvoimien esikunnan teknillisen toimiston päälliköksi. Tästä virasta hänet siirrettiin 18.8.1921 luutnanttina ilmailuvoimien, sittemmin Valtion Lentokonetehtaan ensimmäiseksi johtajaksi. Kapteeniksi Järvinen ylennettiin 6.12.1924. Järvinen joutui eroamaan lentokonetehtaan puhdistustenselvennä yhteydessä 30.11.1932. Eron peruste oli sairaus. Järvinen kuoli majuriksi ylennettynä 43 vuoden iässä.
Järvinen täydensi itse oppimiaan lentotekniikan taitoja komennuksella Ranskaan Istren, Avordin, Bordeaux’n ja St. Raphaëlin lentokouluihin touko-joulukuussa 1919. Hän opiskeli lentotekniikkaa École supérieure d’aéronautique et de construction mécanique -koulussa Pariisissa 22.9.1923 – 29.9.1925. Tästä ja ilmailuvoimien komentajan esityksistä huolimatta häntä ei nimitetty vuonna 1927 insinööriupseerin virkaan, sillä Suomen Teknillisen Korkeakoulun professorien lausunnon mukaan kyseisen koulun opetus oli matematiikaltaan lyseotasoista.
Järvinen oli alastaan kiinnostunut ”self made man”, joka erikoistui erityisesti lentomoottoreihin. Hän teki näissä asioissa lukuisia ulkomaanmatkoja moottoritehtaille ja myös opetti moottori- ja lujuusoppia ohjaajille, mekaanikoille ja tähystäjille. Lisäksi Järvinen osallistui lähes jokaiseen ilmailuvoimien lentokonehankintaan liittyneeseen ulkomaan komennukseen vuosina 1923 – 1930.
Uransa huippuaikoina Järvisellä oli useita sivu- ja luottamustoimia, joista mainittakoon Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön nimeämä siviililentokoneiden vanhempi tarkastaja, Pohjola-yhtiöiden tekninen neuvonantaja ilmailuvakuutuksia varten ja Aero-lehden toimituskunnan jäsen. Järvinen laati myös mainitun ministeriön toimeksiannosta Suomen ilmailuasetuksen.
