Lapinpöllö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lapinpöllö
Strix nebulosaRB.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Viirupöllöt Strix
Laji: nebulosa
Kaksiosainen nimi
Strix nebulosa
Forster, 1772
Levinneisyyskartta
Pesimäalueet tummalla, vaellusalueet vaaleammalla vihreällä
Pesimäalueet tummalla, vaellusalueet vaaleammalla vihreällä
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lapinpöllö Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lapinpöllö Commonsissa
Strix nebulosa in flight.jpg

Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suurikokoinen ja väritykseltään harmaa pöllölaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaa yleisväri, suhteettoman pienet keltaiset silmät.

  • Pituus 65–70 cm
  • Siipiväli 135–160 cm
  • Paino 650–1 100 g (koiras), 1 000–1 900 g (naaras)

Vanhin suomalainen rengastettu lapinpöllö on ollut 14 vuotta 2 kuukautta 7 päivää vanha. Euroopan vanhin lapinpöllö on ollut ruotsalainen, 15 vuotta 10 kuukautta vanha. Uusin ennätys on vuodelta 2012 heinäkuulta, kun kotkan pesästä löydettiin kuoleen lapinpöllön jäänteet, joka oli rengastettu 16 vuotta ja 28 päivää ennen kuolemaansa. [2]

Ääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnostamme löytyy tuskin matalampaa ääntä. Puhkuva sarja, ei ole kovin innokas ääntelemään, joten kuullaan harvoin. Monia muitakin ääniä on, joista yleisimpiä ovat erilaiset ”vätkytykset”, naukaisut ja murahtelut.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinpöllö pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Levinneisyysalue ulottuu Skandinaviasta itään Venäjän halki Tyynellemerelle sekä Amerikassa Alaskasta etelään aina Kaliforniaan ja idässä Suurille järville asti,

Suomessa se pesii noin KokkolaJoensuu-linjan pohjoispuolella aina kuusen kasvurajalle saakka. Pesivä kanta vaihtelee vuosittain 300 ja 1500 parin välillä, jyrsijöiden määrästä riippuen. Ruotsissa pesii 200–700 paria.

Ravintopulan eli myyräkadon sattuessa lapinpöllöt joutuvat mieron tielle eli vaeltamaan etelämmäs myyriä etsiskellen. Vaellustalvien jälkeen niitä jää usein pesimään eteläänkin.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinpöllö on vanhojen havu- ja sekametsien lintu. Sen pesä on vanhassa petolinnun pesässä tai paksun kannon pään syvennyksessä, hätätilanteessa maassakin. Lapinpöllö hyväksyy toisinaan pesäpaikaksi myös lintuharrastajan asettaman pesälaatikon, joka on täytettävä kuivikkeella. Laatikon suositeltava ripustuskorkeus on vähintään 4–6 metriä rauhallisella paikalla, mitat p×l×k noin 70×70×20 cm.

Lapinpöllö voi joskus olla pesällään erittäin aggressiivinen ja käydä pahaa-aavistamattoman ohikulkijan kimppuun. On kuitenkin yleensä melko rauhallinen.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras munii 2–9 munaa, joita se sitten hautoo 28–36 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä ja kiipeilevät lähipuiden oksilla.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinpöllö syö lähes yksinomaan pieniä nisäkkäitä, lähinnä jyrsijöitä, mutta myös lintuja, sammakoita ja kookkaita hyönteisiä. Se kykenee paikallistamaan ja "sukeltamaan" pikkunisäkkäitä lumen alta pelkän kuuloaistin varassa. Lapinpöllön suuri naamakiehkura toimii lautasantennin tavoin kohdistaen ääniaallot pöllön korviin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Strix nebulosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 16.10.2013. (englanniksi)
  2. Ruokamo Kaisa: Euroopan vanhin lapinpöllö löytyi. Satakunnan Kansa - Enemmän, 2012, 140. vsk, nro 293, s. 20. Tampere: Alma Media Kustannus OY. ISSN 0355-8746.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]