Venceslaus Pyhä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venceslaus Pyhän patsas Olomoucissa

Venceslaus Pyhä (tšek. Svatý Václav, saks. Wenzel, s. n. 907) oli Böömin ruhtinas 920-luvulla. Hänen isoisänsä Bořivoj I oli slaavien apostolien Pyhän Kyrilloksen ja Pyhän Metodioksen käännyttämä ja isänsä Vratislav I kasvatettu kristityksi, vaikka äitinsä Drahomíra olikin pakanaheimopäällikön tytär.

Venceslauksen isä kuoli hänen ollessaan lapsi ja hänet kasvatti kristitty isoäiti, pyhä Ludmila. Äidin kerrotaan vihoissaan kuristaneen pyhän Ludmilan. Venceslaus nousi ruhtinaaksi 18-vuotiaana ja karkotti äitinsä ja alkoi levittää kristinuskoa Böömiin. Hänestä tuli 929 myös Saksan Henrik Linnustajan alamainen.

Venceslaus kutsui pappeja Saksasta ja suosi latinalaista riittiä itäisen sijaan. Hän oli myös vannonut neitsyysvalan ja oli tunnettu hyveistään. Keisari Otto Suuri vahvisti hänen aatelisarvonsa.[1]

Legendan mukaan Venceslauksen veli Boleslav murhasi hänet matkalla kirkkoon, luultavasti syyskuussa 929 tai 935. Ruumis paloiteltiin ja haudattiin murhapaikalle. Kolme vuotta myöhemmin Boleslav katui tekoaan ja siirsi pyhänjäännökset Pyhän Vituksen kirkkoon Prahaan. Reliikkien keräämispäivää muistellaan 27. kesäkuuta ja niiden translaatiopäivää 4. maaliskuuta.[1] Venceslauksen murha- ja muistopäivä on 28. syyskuuta.

Tarinan mukaan Venceslaus uinuu Blaníkvuoren sisällä ritareineen ja on valmis puolustamaan maata vihollisten sitä uhatessa.

Euroopassa on olemassa alun perin saksankielinen mutta myös englanniksi käännetty joululaulu "Hyvä kuningas Venceslaus". Tätä laulavat kiertelevät lapsikuorot Englannissa jouluaattoiltana monien muiden laulujen ohella.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b St. Wenceslaus Catholic Encyclopedia. Viitattu 19.4.2009.