Deltawerken

Deltawerken on hollanninkielinen nimitys suuresta suistotyömaasta, joka käynnistettiin tammi-helmikuun 1953 Pohjanmeren tulvien jälkeen vastaavan luonnonkatastrofin ehkäisemiseksi. Suunnitelmavaiheessa käytettiin nimitystä Deltaplan.

Alankomaiden Zeelandin maakunta sijaitsee Rein-, Schelde-, Waal- ja Maasjokien suistossa ja on erityisen alavaa. Vuoden 1953 tulva peitti suuren osan maakunnasta alleen, ja yli 1 835 ihmistä hukkui. Myös Englanti, Belgia ja Ranska kärsivät tulvasta.

Vesi on aina ollut keskeisessä asemassa Hollannin historiassa. Viimeisimmän, vuoden 1953 suuren tulvan jälkeen ihmiset päättivät rakentaa Deltawerkenin, yhden suurimmista tulvasuoja- ja vedenhallintaprojekteista maailmassa. Delta-komissio perustettiin kaksikymmentä päivää Pohjanmeren tulvan jälkeen 21. helmikuuta 1953.

Tämä komissio antoi neuvoja turvallisuuden lisäämiseksi. Tämä oli haastava tehtävä, sillä Nieuwe Waterweg ja Westerschelde täytyi pitää avoinna Rotterdamin ja Antwerpenin satamien taloudellisten intressien vuoksi. Lopulta 18. lokakuuta 1955 Delta-komissio antoi viisi ohjetta, jotka johtivat Delta-suunnitelman syntymiseen. Kaiken kaikkiaan Deltawerkenin kustannukset nousivat lähes viiteen miljardiin euroon.

Padot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oosterscheldekeringistä tuli suurin sulku maailmassa. Kokonaispituudeltaan kolmen kilometrin mittainen sulku koostuisi 65 betonielementtipilarista, joiden varaan 62 teräsluukkua asennettaisiin. Maailman suurimmat patorakennelmaan kuuluvat liikkuvat osat löytyvät Maeslantkeringistä; kumpikin sulun ovista on 240 metriä pitkiä. Tämä sulku asennettaisiin Nieuwe Waterwegiin.

Deltawerken on globaali malli teknologisesta kehityksestä, jossa ihmisten turvallisuus ja luonto ovat keskeisessä asemassa. Näin ollen Alankomaat on laajentanut näkemystään turvallisuudesta ja vedestä. Deltawerken muodostaa ainutlaatuisen kompromissin turvallisuuden, talouden, virkistystoiminnan ja luonnon välillä.