Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta
| Koninkrijk der Nederlanden (hollanti) Royaume des Belgiques (ranska) |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1815 – 1839 | |||||||
|
|||||||
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||||||
| Alankomaiden kuningas | Vilhelm I | ||||||
| Pääkaupunki | Amsterdam ja Bryssel | ||||||
| Uskonnot | Protestantismi, Roomalaiskatolisuus | ||||||
| Historia –Wienin kongressi –perustuslaki –Belgian vallankumous –Lontoon sopimus |
15. maaliskuuta 1815 24. elokuuta 1815 25. elokuuta 1830 |
||||||
| Virallinen kieli | hollanti, ranska | ||||||
| Valuutta | Alankomaiden guldeni | ||||||
| Edeltäjä(t) | |||||||
| Seuraaja(t) | |||||||
| Motto | Je maintiendrai | ||||||
| Kansallislaulu | Wien Neêrlands Bloed | ||||||
Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta (holl. Verenigd Koninkrijk der Nederlanden, ransk. Royaume-Uni des Pays-Bas) on epävirallinen nimi vuosina 1815–1830 olemassa olleelle valtiolle, joka käsitti nykyiset Benelux-maat. Valtio muodostettiin Wienin kongressissa 1815 vastapainona Ranskan valtaa vastaan. Valtion muodostivat Yhdistyneet provinssit ja Eteläiset alankomaat, joiden hallitsijaksi valittiin Orania-Nassau-suku, joka hallitsee nykyäänkin Alankomaita. Luxemburgista tehtiin suurherttuakunta, jonka suurherttuana Alankomaiden hallitsija toimi. Kulttuurierot ja erimielisyydet katolilaisenemmistöisen etelän ja protestanttienemmistöisen pohjoisen välillä olivat huomattavat ja niin vuonna 1830 tapahtui Belgian vallankumous, joka johti maan eroon valtiosta. Alankomaat tunnusti eron kylläkin vasta vuonna 1839.