Eedenin puutarha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jan Brueghelin näkemys Eedenin puutarhasta

Eeden on Raamatussa ja kristinuskon mytologiassa esiintyvä puutarha, josta käytetään myös nimeä paratiisi. Vanhan testamentin mukaan Jumala asetti Eedeniin ensimmäiset ihmiset, Aadamin ja Eevan, ja karkotti nämä sieltä syntiinlankeemuksen jälkeen, eli heidän syötyään Hyvän ja pahan tiedon puusta. Jumala asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan Elämän puulle vievää tietä.[1]

Paratiisimyytti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamattu, Koraani ja Gilgameš-eepos sisältävät paratiisimyytin, jonka arvellaan pohjautuneen samaan lähteeseen. Monet seikat viittaavat siihen, että eri muotoja saanut paratiisimyytti on peräisin niistä Lähi-idän kulttuureista, joissa Bahrainia pidettiin paratiisina.[2]

Eedenin puutarhan sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eedenin puutarhan mahdollisen maantieteellisen sijainnin määrittelynä on lähdetty kahdesta Persianlahteen laskevasta joesta, Eufratista ja Tigriksestä. Sen sijaan joet Giihon ja Piison ovat tuntemattomia. Uusimpien satelliittikuvien ansiosta tutkijat ovat kuitenkin voineet nähdä kahden kadonneen joen jäljet, joiden uskotaan olevan nimenomaan Giihon ja Piison. Nämä kaksi jokea ovat myös olleet paikoilla, jonne Raamatun maininnat ne sijoittavat. Ne myös risteytyvät Tigris- ja Eufrat-jokien kanssa, mikä tukee teoriaa, jonka mukaan Eedenin puutarha olisi sijainnut Persianlahdella. Juris Zahris Missourin Southwest-yliopistosta on esittänyt teorian, että Eedenin puutarha sijaitsee Persianlahden alla[3] ja että Giihon olisi nykyinen Karun pohjoisessa ja Piisonin jäänteet muodostaisivat Wadi Rimah sekä Wadi Batin, jotka ovat etelässä.selvennä[4]

Saharan alueella harjoitettiin karjankasvatusta noin 7 000 vuotta sitten. Tällöin Sahara mahdollisesti muistutti monsuunialueita. Tutkijat Stephen Kropelin ja Rudoph Kuper Kölnin yliopistosta ovat tutkineet ihmisen liikkeitä pohjoisen Afrikan alueella. Kuper on vakuuttunut sitä, että Saharassa asuneet ihmiset onnistuivat ensimmäisenä kasvattamaan karjaa. Noin 6 000 vuotta sitten sateet vähenivät ja kasvillisuus vetäytyi.

Sahara aavikoitui hyvin nopeasti ja ihmisille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kohti Niilin laaksoa pohjoiseen tai etelään. Muuttaneet toivat mukanaan karjankasvatustaidon. Jotkut tutkijat uskovat, että tarina syntiinlankeemuksesta ja karkotuksesta Eedenin paratiisista olisi itse asiassa kertomus Saharan kuivuutta pakenevasta kansasta.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1. Mooseksen kirja 2-3.
  2. Damm, Inge: Paratiisi hiekan keskellä. Tieteen kuvalehti, 2009, nro 3, s. 68–73.
  3. Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivut 24, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany
  4. Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivut 25, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany
  5. Helsingin Sanomat 15.8.2006, sivu D2

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Närhi, Jani: Paratiisien synty: Ihmismieli, evoluutio ja taivaalliset puutarhat. Helsinki: Art House, 2009. ISBN 978-951-884-462-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.