Ylöstempaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jan Luykenin piirros ylöstempauksesta (Matt. 23:40)

Ylöstempaus (tai tempaus) on kristilliseen eskatologiaan liittyvä tapahtuma, jossa Jeesus palaa maan päälle herättämään kuolleet ja nostamaan uskovat taivaaseen. Tapahtumat mainitaan ainakin Uuden testamentin 1. tessalonikalaiskirjeessä:

»Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa.»
(1. Tess. 4:16–17)

Nykymuotoinen, protestanttisissa kirkoissa yleisesti viljelty oppi ylöstempauksesta on varsin nuori käsite kristinuskossa. John Nelson Darbyn uskotaan esitelleen sen 1830-luvulla tessalonikalaiskirjeen perusteella.[1][2] Sen juuret ovat kuitenkin Raamatun ajan alkuseurakunnassa, joka odotti innokkaasti Jeesuksen paluuta.[3]

Ylöstempauksen ajallisesta sijoittumisesta suhteessa muihin lopun aikojen tapahtumiin, kuten suureen vaivanaikaan, Harmageddoniin, tuhatvuotiseen valtakuntaan ja tuomiopäivään on erilaisia tulkintoja. "Novum - Uusi testamentti selityksin" esittelee neljä tulkintavaihtoehtoa perusteluineen:

  • Ylöstempaus tapahtuu ennen suurta vaivanaikaa (pretribulationalismi)
  • Ylöstempaus tapahtuu vaivanajan puolivälissä (midtribulationalismi)
  • Ylöstempaus tapahtuu vaivanajan lopussa, ennen tuhatvuotista valtakuntaa (premillenialistinen posttribulationalismi)
  • Ylöstempaus tapahtuu tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen (postmillenialistinen posttribulationalismi).

On myös esitetty, että ylöstempaus tapahtuisi vähitellen suuren vaivanajan kuluessa tai että vain osa seurakunnasta temmattaisiin ylös. Lisäksi suuri osa teologeista tulkitsee ylöstempauksen, tuhatvuotisen valtakunnan tai molemmat symbolisesti eikä kirjaimellisesti. Ylöstempauksen ajankohdasta onkin kiistelty lähinnä Raamatun arvovallan tunnustavien, enemmän tai vähemmän kirjaimellista tulkintaa kannattavien protestanttisten teologien kesken.[4] [5]

Ylöstempaus fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teologista asiantuntemusta hyödyntävä fiktiivinen kirjasarja Viimeisten päivien vaellus kuvaa lähitulevaisuuteen sijoittuvaa ylöstempausta ja muiden Raamatun lopun ajan ennustusten toteutumista. Kirjasarjasta on tehty myös elokuvia.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viimeise tapahtumat (eskatologia) Olavi Peltola. Viitattu 29.8.2010.
  2. Lopunaikojen tapahtumia Emil Anton. Viitattu 29.8.2010.
  3. Aapeli Saarisalo ja Toivo Koilo (toim.): Iso Raamatun tietosanakirja, nide 1, s. 206. Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1967.
  4. Aapeli Saarisalo ja Toivo Koilo (toim.): Iso Raamatun tietosanakirja, nide 1, s. 207-215. Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1967.
  5. Useita tekijöitä:: Novum 1-5, nide 4, s. 783. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1983.
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.