Synninlukko
Synninlukko on rotko lounaisessa Keski-Suomessa Jämsän ja Jämsänkosken välillä.[1]
Synninlukon nimen arvellaan juontuvan syntien sijaan syntymästä. Sen nimi lienee muinoin ollut muotoa Synnyinlukko, syntymärotko. Isonvihan aikana pakolaiset hakivat suojaa Synninlukosta. Aikoinaan myös virkavaltaa paossa olleet rosvot hyödynsivät Synninlukon tarjoamaa suojaa.[2]
Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Synninlukon leveys on noin 50 metriä.[1] Se on muodostunut kallioperän luoteis–kaakkoissuuntaiseen ruhjeeseen ja sen syvyys on 10–20 metriä. Luoteispäässään se madaltuu korpijuotiksi. Synninlukon kallioperä on graniittia.[3][4]
Synninlukossa vallitsee mereinen mikroilmasto, joka tasoittaa kesän korkeita äärilämpötiloja. Ilmankosteus on korkeampi kuin avomaalla. Synninlukon rotkoilmasto on suosiollinen lehtokasveille: siellä viihtyy muun muassa konnanmarja, käenkaali, lehtoarho, metsäorvokki, oravanmarja, sudenmarja ja velhonlehti.[4]
Legendat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotkossa on pieni lähde, josta saa juomavettä. Lähde on ollut tarinan mukaan niin syvä, että kun mullikka on pudonnut siihen rotkon reunalta, se on löytynyt Jämsänjoesta, hurjimpien kertomusten mukaan jopa Päijänteestä.[1]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jämsän seudulla on myös toinen Synninlukko-niminen rotko, Surmajärven Synninlukko.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo: Suomen rotkot. Tallinna: Salakirjat, 2014.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jämsän kaupunki: Synninlukko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen rotkot, s. 135
- ↑ Suomen rotkot, s. 136
- ↑ a b Synninlukko Jämsän seudun luontokohteita. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 8.8.2017.