Kankarisvesi
| Kankarisvesi | |
|---|---|
 Aamuöinen näkymä Kankarisveden länsiosasta, oikealla erottuu Mustassaari |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jämsä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Jämsänjoen alue (14.51) |
| Tulo-uomat |
Väänäkoski Lahnajärvestä, uoma Sovijärvestä |
| Laskujoki | Jämsänjoki Koskikeskiseen |
| Taajamat | Jämsän keskustaajama |
| Järvinumero | 14.512.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 97,8 m [1] |
| Pituus | 12 km [1] |
| Leveys | 1,8 km [1] |
| Rantaviiva | 62,4602 km [2] |
| Pinta-ala | 8,29158 km² [2] |
| Tilavuus | 0,033959 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,1 m [2] |
| Suurin syvyys | 23,6 m [2] |
| Keskivirtaama | 14,5 m³/s (MQ) [3] |
| Saaria | 101 [2] |
| Mustassaari, Köyryssaari, Vihatinsalo | |
 Kankarisvesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kankarisvesi on Keski-Suomessa Jämsässä Jämsänkosken keskustan pohjoispuolella sijaitseva järvi. Järvi laskee Jämsänjokea myöten Jämsän keskustaajaman halki Päijänteeseen. Järvi on osa Jämsän reittiä ja Wanhan Witosen melontareittiä.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kankarisvesi on 12 kilometriä pitkä, 1,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 829 hehtaaria eli 8,3 neliökilometriä. Järvi sijaitsee pitkittäisessä lähes pohjois–eteläsuuntaisessa laaksossa, jossa sijaitsevat peräkkäin myös yläjuoksun Pirttijärvi ja Lahnajärvi ja alajuoksun Jämsänjoki. Laakso tekee Kankarisvedestä pitkänomaisen järven, jota saaret ja kapeikot jakavat useisiin järvenosiin. Eteläpäässä Rasuanniemi hiekkarantoineen erottaa eteläosan Rekolanselän Tervalanselästä. Tervalanselän avoveden ympärillä on runsaasti saaria ja pohjoisessa sijaitsee suurin saari Vihatinsalo, toiseksi suurin saari on Mustassaari Tervalanselän lounaiskulmassa. Mustassaaren eteläpuolella sijaitsee laaja Muilahti. Vihatinsalon länsipuolella on Sulkusalmi, itäpuolella Vihatinsalmi ja pohjoispuolella Vuohiselkä. Vuohiselkä on kapea järvenosa, joka kapenee edelleen Runonvirraksi. Täällä esiintyvät järvenrantojen jyrkimmät rinteet. Virtapaikan takana sijaitsee pohjoisin järvenosa Uuhivesi, johon laskee Lahnajärvestä lyhyt Väänänkoski.[1][4][5]
Kankarisvedessä on 101 saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 99 hehtaaria eli noin 11 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari on Vihatinsaari, jonka pinta-ala on yli puolet saarien pinta-alasta. Muista saarista kymmenen on yli hehtaarin suuruisia ja pienemmistä 59 saarta on yli aarin ja loput 32 ovat alle aarin kokoisia. Suuria saaria ovat esimerkiksi noin kahden hehtaarin Runonsaari ja Aittosaari, Pitkäsaari, Kirkkosaari, Uojinsaari, noin 800 metriä pitkä Köyryssaari, vajaan parin hehtaarin kokoinen Hirvisaari ja noin 15 hehtaarin Mustassaari.[1][4]
Kankarisveden tilavuudeksi on määritetty 33,96 miljoonaa kuutiometriä eli 0,034 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,1 metriä. Sen syvänteessä on 23,6 metriä syvää ja syvänne sijaitsee Rekolanselän keskikohdassa [6]. Tervalanselkä on pohjaltaan tasasyvyinen, mutta Köyryssaaren pohjoispuolella ja länsirannan tuntumassa sijaitsee noin 14 metrin kapeat syvänteet. Tervalanselän pohjoisosissa ja Vihatinsaaren salmissa on kaikissa alle kolme metriä syvää. Vuohiselällä on yli viisi metriä syvää paitsi Runonvirran alla, missä sijaitsee pieni 12 metriä ylittävä syvänne. Uuhivedessä kolmen metrin syvyyskäyrä rajaa noin kolmanneksen järvenosasta ja sen sisällä sijaitse kapea yli yhdeksään metriin yltävä syvänne.[1][4]
Asutus ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kankarisveden rantaviivan pituus on 62,5 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus on 23,2 kilometriä.[2] Järven itäranta on Jämsänkoskelta helposti saavutettavissa, sillä seututie 604 seuraa tiiviisti järven itärantaa Haavistoon asti. Haaviston jälkeen tie erkanee järveltä Koskenpäähän, mutta järvenrantaa jää seuraamaan yhdystie 16541. Se kiertää Pirttijärven ympäri ja palaa Hopsun ja Riihijärven kylien kautta länsirannikolle järven eteläpäässä yhdystienä 16542. Luoteisrannikolle pääsee vain erillisiä mökkiteitä pitkin. Järven eteläpään rannat ovat asuttuja ja siellä sijaitsevat Jämsänkosken asuinalueet Virtasalmi ja Toijala länsirannalla sekä Oinaala, Soutula ja Rekola itärannalla. Itärannalla sijaitsevat myös Rasuan, Varjorannan ja Tervalan kulmakunnat ennen Haaviston kylää. Kankarisveden saarilla ei ole kiinteää asutusta, sitä vastoin vapaa-ajan asuntoja on runsaasti niin saarilla kuin rannoillakin. Kankarisveden etelärannalla on Oinaalan urheilukenttä ja Aarresaaren kotiseutumuseo.[1][4]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kankarisvesi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Jämsänjoen alueella (14.51), jonka Kankarisveden–Pirttijärven alueeseen (14.512) järvi kuuluu. Järvi sijaitsee Jämsän reitin pääreitillä ja sen alajuoksulla, josta seuraavaksi Jämsänjoki laskeekin jo Päijänteeseen. Järven vedenpinnan korkeus on 97,8 metriä mpy, kun se on Lahnajärvellä 98,0 metriä ja Päijänteellä 78,3 metriä mpy.[2][1][7]
Kankarisveden kautta virtaavat lähes kaikki Jämsän reitin vedet ja suurimmat virtaamat otetaan vastaan Jämsänjoen alueella Pirttijärvellä ja alempana Lahnajärvellä. Kankarisveden lähialueella on muutamia pieniä järviä, jotka laskevat siihen. Rekolanselän itärantaan laskee Oinaslammi (5 ha) Korento-ojaa ja Alaslammi, Keskislammi (3 ha) ja Soukkio (myös Rajalanlammi, 1 ha) yhteistä Rekolanojaa pitkin. Itäpuolella sijaitsee kangasmaaston länsirinteen alla Kaakkolammi (1 ha), mutta siitä ei ole laskuojaa järveen. Tervalanselän länsirantaan laskee pieni Muilammi, mutta sen yläjuoksulla sijaitsee vielä Riihijärvi (10 ha) ja Nimetön (2 ha). Itärantaan tulee Haaviston takana sijaitsevan Sovijärvi (87 ha) leveä lasku-uoma, joka tuo mukanaan viiden muunkin Sovijärven valuma-alueeseen (14.516) kuuluvan järven vedet [8]. Sovijärven vedenpinta on Kankarisveden kanssa samalla korkeudella, joten uoma on purjehduskelpoinen. Jyrkkärinteisen Kaipolanvuoren länsipuolella sijaitsee Härönlammi (3 ha), joka laskee Runonsaaren taakse.[2][1][9]
Urheilukentästä etelään Kankarisvesi kapenee luusuaksi, jonka kautta sen vedet virtaavat Jämsänjoen Rekolankosken kautta Koskikeskiseen. Ennen Jämsänjokea luusua kapenee salmeksi, jossa on entinen virtapaikka. Se laajenee ennen Rekolankoskea pieneksi suvannoksi, jolla ei ole nimeä (tässä Rekolankosken yläallas [9]). Voimalaitoksien kohdalla on mitattu vuotuiseksi keskivirtaamaksi noin 14,5 kuutiometriä sekunnissa [3]. Jämsänjoki on noin 15 kilometriä pitkä ja se laskee Päijänteen Tiirinselän Hulkkiolahteen.[1][7]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kankarisveden eteläosassa Rekolanselän rannoilta on paikannettu useita kivikautisia asuinpaikkoja, joista Toijalanrannassa löytyy kävellessä erottuvia asuinpainanteita [10] ja Haaviston länsirannassa on niin ikään asuinpainanteita[11]. Järvellä asuttiin myös pronssikaudella, josta on muistona Leposaaressa sijaitsevat lapinrauniot.[12] Haavistossa on myös tervahautojen jäänteitä [13].[1]
Salmen itärannalla kulki aikoinaan Jämsänkosken tehdasrata, josta on muistona höyryveturi Rekolankosken kupeessa Vanhan Myllyn vieressä. Tukkipuuta tuotiin tehtaille uittamalla sitä jopa Multialta asti Koskikeskiseen [14]. Kankarisvesi on pitkään ollut soutu-urheilun keskus. Vuodesta 1959 toiminnasta on vastannut Jämsänjoen Soutuveikot.[15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Kankarisvesi, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ a b Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (LIITE), 2018, Hämeen kalatalouskeskus
- ↑ a b c d Kankarisvesi, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Kankarisvesi, Jämsä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ a b Kankarisvesi (14.512.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Sovijärven valuma-alue (14.516) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ a b Kankarisveden–Pirttijärven alue (14.512) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Toijalanranta 1 Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Haavisto-Urheilukenttä W Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Leposaari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Varpaisniemi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Puunhankinta sahoille ja sellutehtaalle 1800 - 1920. Museo24.fi. Viitattu 4.12.2022.
- ↑ Kaipolan Vire. Museo24.fi. Viitattu 5.4.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kankarisvesi Wikimedia Commonsissa
