Lahnajärvi (Jämsä, Jämsänkoski)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahnajärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Jämsä
Koordinaatit 62°01′44″N, 25°01′56″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Jämsänjoen alue (14.51)
Tulojoki Lahnajoki
Lasku-uoma Vännäkoski Kankarisveteen
Järvinumero 14.512.1.009
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 98 m [1]
Pituus 4,539 km [1]
Leveys 1,819 km [1]
Rantaviiva 19,6316 km [2]
Pinta-ala 2,13428 km² [2]
Tilavuus 0,00381087 km³ [2]
Keskisyvyys 1,79 m [2]
Suurin syvyys 7,62 m [2][3]
Valuma-alue 1 263 km² [4]
Keskivirtaama 12,6 m³/s (MQ) [5]
Saaria 8 [1]
Sepänsaaret
Kartta
Lahnajärvi

Lahnajärvi, tai joskus myös Lahnavesi [5], on Keski-Suomessa Jämsässä Hietakylän lähellä sijaitseva järvi. Järvi kuuluu Jämsän reittiin ja sen kautta kulkee Wanhan Witosen melontareitti.[6][2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahnajärvi on 4,5 kilometriä pitkä, 1,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 213 hehtaaria eli 2,1 neliökilometriä. Pitkänmuotoinen järvi on luode-kaakko- suuntainen. Järvi on pituuteen nähden kapea, mutta ei aivan niin leveä kuin edellä esitetään. Suuri leveys johtuu luoteispäässä sijaitsevista Sulkavanlahdesta ja Ritolahdesta. Todellisuudessa suurin rannalla seisovan henkilön kokema leveys on leveimmillään Ritolahden suussa noin kilometrin, mutta yleensä vain 600–700 metriä ja keskivaiheilla on leveys vain 180–300 metriä. Kahden edellä mainitun lahden lisäksi on etelärannassa matala Kotalahti, jonne laskee Lahnajoki. Ritolahden poikki on rakennettu yhdystielle 16541 noin 100 metriä pitkä pengertie, jossa on lahden pohjukkaan johtava kapea silta-aukko.[2][1]

Järvellä on kartan mukaan 8 saarta. Yksi saari sijaitsee järveen laskevan Luonnevirran suussa, mutta muut saaret sijaitsevat järven kaakkoispäässä. Keskellä järveä sijaitsevat Sepänsaaret, joita on kaksi, ja rantojen lähettyvillä on loput saarista tai luodoista. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 3,81 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 1,8 metriä. Ritolahden edustalla sijaitsee syvänne, jossa on pienialaisesti yli kuusi metriä syvää. Syvimmässä mitatussa kohdassa on 7,6 metriä syvää [3].[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 19,6 kilometriä. Rannat ovat alavia ja niiden rinteet loivia [7]. Järven lounaisrannat ovat pääosin metsämaata ja autiota lukuun ottamatta muutamaa mökkiryppäitä. Koillisrannat ovat usein peltovaltaisia, vaikka rannassa onkin usein puuraja. Järven rantoja kiertää 1,5 metrin syvyyskäyrä kymmenien metrin etäisyydellä rannasta, joten rannat ovat pääsääntöisesti matalat. Valkealuomen kylä sijoittuu Ritalahden molemmille puolilla ja Hietakylä kaakkoispään pohjoisrantaan. Kylien kautta kulkee järveä seuraava kylätie, joka yhtyy kaakossa seututiehen 604.[2][1][8]

Historiaa ja luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahnajärveä pitkin kulki Jämsän ja Koskenpään kuntaraja.

Luonnonperintösäätiölle on vuonna 2020 lahjoitettu 7 hehtaarin suuruinen rantametsikkö, joka tunnetaan Aikalankankaana. Siihen kuuluu pieni Aikalanharju ja rantametsiä. Lahjoittajat ovat Lapin tutkijan T. I. Itkosen perhettä, joiden kesäasunto on sijainnut metsäpalstalla. Alueelta on löytynyt asuinpainanteita ja hirvenpyyntikuoppia, joista jälkimmäiset ovat tutkija Itkosen löytämiä.[9]

Päijänne liittyy vahvasti Lahnajärven kehityshistoriaan. Muinais-Päijänteen hitaasti kohonnut vedenpinta saavutti lopulta nykyistä paljon korkeamman tason eli 98 metriä mpy. Se on sama kuin Lahnajärvellä nykyään, joten Lahnajärvi on lopulta yhtynyt Päijänteeseen muodostaen pitkän lahden pohjukan. Noin 6100–6000 eaa. Päijänteen vedenpinta laski lyhyessä ajassa useita metrejä, jolloin Lahnajärvi kuroutui taas itsenäiseksi järvekseen. Lahnajärven ja alapuolisen Kankarisveden laskukynnykset ovat kaikki nämä vuodet kestäneet hyvin ajan kulutusta ja pitäneet järvien vedenpinnat samalla korkeudella. Seudun rannanläheiset kivikautiset asuinpaikat ja muut muinaisjäänteet ovat edelleen Lahnajärven rantojen läheisyydessä.[10][9]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Jämsänjoen alueella (14.51), jonka Kankarisveden–Pirttijärven alueeseen (14.512) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 98 metriä mpy, joka on keskimäärin 20 senttimetriä alempana kuin yläjuoksun Pirttijärvellä ja 20 senttimetriä ylempänä kuin alajuoksun Kankarisveden Uuhivedellä. Järven valuma-alueen pinta-ala on 1 263 neliökilometriä ja se on Jämsän reitin vuoksi luonteeltaan läpivirtausjärvi.[1][11][12]

Suuri osa Lahnajärven läpi virtaavasta vedestä tulee valuma-alueen yläjuoksulta. Virtaaman suuruus on noin 13 kuutiometriä sekunnissa [5], mutta virtaaman vuodenaikavaihtelut ovat huomattavat [13]. Tulovirtaus tapahtuu pääasiassa Pirttijärvestä alkavassa Luomenvirrassa ja poistumisvirtaus Väänäkoskessa. Kotalahteen laskee Lahnajoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 135 neliökilometriä eli 11 % järven valuma-alueesta [14]. Joen keskivirtaama on 1,2 kuutiometriä sekunnissa [5]. Lahnajoen valuma-alueella sijaitsee muun muassa Karppijärvi, Jumijärvi, Saaralammi, Murtojärvi ja Kotijärvi, sekä joitakin kauempana sijaitsevia metsäjärviä [15]. Järveen laskee lukuisia metsä- ja pelto-ojia. Ritolahteen laskee Ritolammin laskuoja, joka on samalla tiheästi ojitetun suon johto-oja. Hietasenkylässä virtaa kaksi ojaa, jotka yhtyvät kylässä toisiinsa ennen laskemistaan järveen. Niiden kautta tulee mukana takametsien soistuneiden metsien kuivatusvesiä.[1][11][16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Lahnajärvi, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.12.2022.
  2. a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.12.2022.
  3. a b Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.12.2022.
  4. Lahnajärven valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 12.12.2022
  5. a b c d Koski-inventointi, s. 74–76. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.12.2022).
  6. Wanha Witonen Jamsa.fi. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 27.1.2021.
  7. Lahnajärvi, Jämsä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.12.2022.
  8. Lahnajärvi, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.12.2022.
  9. a b Aikalankankaan suojelualue, Luonnonperintösäätiö, viitattu 12.12.2022
  10. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo ja Keski-Suomen ELY-keskus: Päijänteen saaristoinventointihanke (PDF) keskisuomi.fi. 2015. Jyväskylä. Viitattu 12.12.2022.
  11. a b Lahnajärvi (14.512.1.009) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.12.2022.
  12. Jämsän reitin valuma-alue (14.51) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.12.2022.
  13. Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (LIITE), 2018, Hämeen kalatalouskeskus
  14. Lahnajoenn valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 12.12.2022
  15. Lahnajoen valuma-alue (14.514) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.12.2022.
  16. Kankarisveden–Pirttijärven alue (14.512) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.12.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]