Keitele (järvi)

Keitele
Kuusisaaresta kuvattu auringonlasku Keiteleellä
Koordinaatit	62°56.48′N, 26°1.43′E
Sijainti	Konnevesi, Vesanto, Viitasaari ja Äänekoski
Pinta-ala	493,59 km²
Pinnankorkeus	99,5 m
Suurin syvyys	66 m
Keskisyvyys	7,2 m
Tilavuus	3,4 km³
Virtaus	30,6 m³/s

Akseli Gallen-Kallela, Keitele 1905.

Keitele on Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin suurin järvi. Keiteleen pituus on noin 85 kilometriä, pinta-ala hieman alle 500 neliökilometriä ja pinnan korkeus 99,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Keitele on kirkasvetinen ja kalaisa järvi. Järven rannalla sijaitsevat Äänekosken ja Viitasaaren kaupungit sekä Konneveden ja Vesannon kunnat.

Keitele on hyvin kirkasvetinen järvi, ja sen ranta on monin paikoin luonnonhiekkainen. Keitele on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen.

Kanavat

Keiteleen ja 41 metriä alempana sijaitesevan Päijänteen välillä on viisi kanavasulkua: Paatela, Kapeekoski, Kuusa, Kuhankoski sekä Vaajakoski. Tämä 45 kilometriä pitkä reitti kulkee Kuhnamon, Vatian, Saraveden ja Leppäveden kautta Päijänteeseen. Keiteleen ja 4,1 metriä alempana olevan Konneveden välillä on 980 metriä pitkä Neiturin kanava.

Sisävesilaivat

Laivaliikenne oli ollut Keski-Suomessa tärkeä liikennemuoto 1920-luvulla, mutta 1930-luvulla se taantui. Keiteleellä laivat Viitasaari ja Ylä-Keitele kuljettivat vuonna 1925 yli 27 000 matkustajaa mutta vuonna 1938 enää 9 600 matkustajaa. Sota ja auto- ja polttoainepula antoi laivaliikenteelle jatkoajan – vuonna 1944 laivat kuljettivat Keiteleellä yli 45 000 ja vuonna 1945 lähes 50 000 matkustajaa. Luvut olivat Keiteleen laivaliikenteen ennätyksiä. Autoistumisen päästyä taas vauhtiin laivaliikenteen kannattavuus heikkeni. Vuonna 1948 kuljetettiin enää vajaat 15 000 matkustajaa ja Viitasaaren Höyrylaiva Osakeyhtiö lopetti toimintansa. Nykyään Keiteleellä on ajoittain turistiliikennettä.

Katso myös

• Luettelo Suomen järvistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keitele (järvi) Wikimedia Commonsissa