Ateljeetalo Tuulensuu
Ateljeetalo Tuulensuu on pohjoisessa Keski-Suomessa, Viitasaaren kaupungissa sijaitseva vierasateljee. Maanviljelijä, pankinjohtaja ja taidemesenaatti Arvo Kanasen kotimaisemiinsa Pasalan kylälle rakennuttama ateljee on suunnattu kuvataiteilijoille.[1]
Arkkitehti Kimmo Kuismasen suunnittelema kaksikerroksinen ateljeetalo on rakennettu hirsistä ja se valmistui vuonna 1987. Varsinainen ateljee on suunniteltu ennen kaikkea taidemaalareiden työtilaksi. Työtilan ikkunat avautuvat pohjoiseen ja lisäksi valoa tulee kattoikkunoista. Ateljeetaloa vuokrataan nykyisin rahalla vähintään viikoksi. Aiemmin talossa vierailevat taiteilijat maksoivat vuokransa näyttelytasoisina teoksina. Käytäntö muuttui vuodeksi 2016.[2][3]
Tuulensuu on Kolimajärven rannalla.[4] Ateljeetalo sijaitsee vanhassa Tuulensuun torpan pihapiirissä, jossa ainoana alkuperäisenä rakennuksena on säilynyt vuonna 1832 rakennettu riihi, sillä muut rakennukset on purettu.[5]
Tuulensuun taidekokoelma koostuu yhteensä noin 350 maalauksesta, taidegrafiikasta, piirustuksesta, valokuvasta ja veistoksesta. Veistospuiston teoksia lukuun ottamatta kokoelma on varastoituna, eikä sitä tällä hetkellä kartuteta.[6]
Ateljeetalon toiminnasta vastaa Tuulensuun Taidesäätiö, joka perustettiin vuonna 1999.[7]
Tuulensuussa on järjestetty vuodesta 2011 alkaen vuosittainen keskustelutapahtuma Arvon päivät Tuulensuun perustaja Arvo Kanasen mukaan.[8] Keskustelijoina ovat olleet muiden muassa Esko Valtaoja,[9] Henry Wuorila-Stenberg[10] ja Erkki Pirtola. Aiheet ovat vaihdelleet viitasaarelaisesta Matti Waskilammesta[11] taideväärennöksiin.[12]
Veistospuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Tuulensuun veistospuisto. Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla. Syy: Ainakin taiteilijoiden ateljevuokralla aluksi kartutettu ulkoalue "veistospuisto" liittyy ateljetalon teemaan, mutta sisältöä voisi tiivistää tietonanakirjamaisemmaksi, esim. yksittäiset esitelmät yms luonnehdinta/historiikki ei kuulu tietosanakirjaan |
Tuulensuussa on veistospuisto, joka käsittää seitsemän eri teosta. Kaikki veistokset ovat maastossa, osa on avoimilla paikoilla ja osa metsässä.[13] Veistospuisto pohjautuu Arvo Kanasen tutustumiseen Hollannin Otterlossa Kröller-Müller museon kokoelmiin ja sen veistospuistoon. Myös tanskalainen Louisianan taidemuseon veistospuisto vaikutti Kanasen ajatuksiin. Hänen toimeksiannostaan maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer suunnitteli veistospuiston osana Tuulensuun puisto- ja ranta-alueiden kokonaissuunnitelmaa.[14]
Vanhin teoksista on Hannu Sirenin teos Omatunto, joka on tehty vuosina 1990-1992. Teos koostuu tienrakennuksen yhteydessä kaivetuista luonnonkivistä, jotka muodostavat teoksessa kehän.[15]
Carolus Enckellin Temppeli on vuosilta 1991-1992. Teoksista lähimpänä ateljeetaloa sijaitseva teos on valmistettu puusta. Temppelin mittakaava ja materiaali pohjautuvat teoksen välittömässä läheisyydessä olevaan riiheen, joka on rakennettu vuonna 1832. Temppelin erikoinen yksityiskohta on seinän reikä, josta aurinko paistaa temppelin keskelle vain kerran vuodessa, Arvo Kanasen syntymäpäivänä 30. päivä kesäkuuta.[5]
Veikko Hirvimäen Jäljet on vuodelta 1994. Teos koostuu jääkauden kuljettamista kivenjärkäleistä, jotka on asetettu metsään kahteen riviin niin, että keskelle jää kuja.[16]
Ateljeetalon perustajan Arvo Kanasen teos Liekit on vuodelta 1997. Myrskyn kaatamista vanhoista kuusista tehdyn teoksen toteuttivat kaksi kirvesmiestä Kanasen suunnitelmien mukaan.[17]
Martti Aihan Sivullinen on vuodelta 1999. Rannassa sijaitseva ihmisfiguuri on valmistettu raudasta.[18]
Pekka Jylhän Kohtaaminen on valmistunut vuonna 2002. Teoksessa yhdistyvät metsäaukiolla sijaitseva suuri, sammalpeitteinen kivi sekä kullattu, pronssiin valettu suuri perhonen.[19]
Viimeiseksi teokseksi veistospuistoon valmistui vuonna 2005 Radoslaw Grytan Silta. Taotusta raudasta ja mustasta graniitista koostuva teos muistuttaa Arvo Kanasen isän rakentamasta kivisillasta viereisen Kuhalanlahden yli. Kivisilta valmistui vuonna 1929 ja purettiin vuonna 1998. Teoksen graniittiosaan on kirjoitettu Kanasen teksti "Taide on loppumaton yhteys ihmisten välillä".[20]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ateljeetalo Tuulensuu www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Nyman, Pirjo: Tuulensuussa vapaita viikkoja vielä tänäkin kesänä. Viitasaaren Seutu, 7.7.2016. Keski-Suomen Media Oy.
- ↑ Ateljeetalo Tuulensuu www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Ateljeetalo Tuulensuu www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ a b Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Ateljeetalo Tuulensuu www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Ateljeetalo Tuulensuu www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Nyman, Pirjo: Arvonpäiville Tuulensuuhun. Viitasaaren Seutu, 16.6.2011. Maakunnan Sanomat Oy.
- ↑ Siidorow, Tuija: Tähtipölystä ja uskomisesta. Viitasaaren Seutu, 5.7.2012. Maakunnan Sanomat Oy.
- ↑ Stranius, Susanna: Onko kärsimys taiteen mitta?. Viitasaaren Seutu, 4.7.2013. Maakunnan Sanomat Oy.
- ↑ Viitasaaren Seutu, 3.7.2014. Maakunnan Sanomat Oy.
- ↑ Siidorow, Tuija: Taideväärennöksistä Arvon päivillä. Viitasaaren Seutu, 12.7.2017. Keski-Suomen Media Oy.
- ↑ Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Tuulensuun veistospuisto www.tuulensuu.net. Viitattu 2.11.2016.