Härrydan kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 57°40″N, 12°07′E

Härrydan kunta
Vaakuna
Vaakuna
Härryda Municipality in Västra Götaland County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Mölnlycke
Kuntakoodi 1401
Pinta-ala
 – Maa 266,78 km²
Väkiluku 34 854
 – Tiheys 130,6 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.

Härryda on kunta Ruotsin Länsi-Götanmaan läänissä ja Länsi-Götanmaan maakunnassa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 34 854 asukasta ja sen maapinta-ala oli 266,78 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on Mölnlycke.

Landvetterin lentoasema sijaitsee kunnassa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 8,24 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Härrydan kunnan alue muodostuu neljästä entisestä pitäjästä, jotka kuuluivat kolmeen eri kihlakuntaan. Rådan pitäjä kuului Askimin kihlakuntaan, Härryda ja Landvetterin pitäjät Sävedalin kihlakuntaan ja Björketorpin pitäjä Bollebygdin kihlakuntaan. Vuoden 1862 kunnallislakien astuttua voimaan näistä jokaisesta muodostettiin oma maalaiskunta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":

  • Björketorp (ei muutosta)
  • Landvetter (Härryda ja Landvetter)
  • Råda (ei muutosta)

Näistä Björketorpin maalaiskunta kuului tuolloin Älvsborgin lääniin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Härrydan kunta yhdistämällä, Björketorpin, Landvetterin ja Rådan maalaiskunnat. Kuntauudistuksen myötä Björketorpin alue siirrettiin silloiseen Göteborgin ja Bohusin lääniin, johon muutkin maalaiskunnat olivat kuuluneet.

Kunnan nimeksi valittiin Härryda, jotta voitaisiin varjella Härrydan yhdyskunnan sekä entisen pitäjän ja maalaiskunnan muistoa. Tuolloin uskottiin, että Härrydan alue katoasi Landvetterin lentoaseman rakentamisen myötä syntyvien meluhaittojen takia. Kuitenkin tämän suuren työnantajan läheisyys on jälleen tuonut eloa Härrydaan. Kunnan keskustaajamaksi valittiin alueen suurin taajama Mölnlycke, joka oli aiemmin ollut Rådan maalaiskunnan pääpaikka. Uusi kunnantalo vihittiin Mölnlyckessä vuonna 1983.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Härrydan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
9 404
1955
  
9 560
1960
  
10 498
1965
  
12 421
1970
  
16 003
1975
  
20 741
1980
  
23 195
1985
  
24 784
1990
  
26 541
1995
  
28 612
2000
  
30 276
2005
  
32 049
2010
  
34 463
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 13,1 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 580 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 754 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 223 480 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 123 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 26,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,7 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,6 0,4
  jalostus 22,0 23,1
  palvelut 76,5 75,9
  tuntematon 0,9 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 13 615 17 194
  työpaikkaomavaraisuus 79,2

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 13 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 86,3 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 715 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Mölnlycke* 15 497[16]
2 Landvetter 7 152
3 Hindås 2 244
4 Rävlanda 1 462
5 Härryda 968
6 Tahult 585
7 Benareby 384
8 Stora Bugärde 367
9 Hällingsjö 308
10 Rya 290
11 Nya Långenäs 268
12 Eskilsby och Snugga 220
13 Göteborg* 3[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Mölnlycken taajamassa on 15 608 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Mölndalin kuntaan. Koko Göteborgin taajamassa on 549 839 asukasta, ja se kuuluu myös Göteborgin kuntaan, Mölndalin kuntaan ja Partillen kuntaan.[16]

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Björröd on sittemmin kasvanut yhteen Landvetterin ja Djupedalsäng Mölnlycken taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Härrydan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Härryda västra valkrets (25 valtuutettua)
  • Härryda östra valkrets (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Härrydan kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[21]
Valittuja
edustajia[22]
  Maltillinen kokoomus 29,66 16
  Keskustapuolue 6,04 3
  Kansanpuolue liberaalit 11,65 6
  Kristillisdemokraatit 3,50 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 21,92 11
  Vasemmistopuolue 4,35 2
  Ympäristöpuolue vihreät 8,41 4
  Ruotsidemokraatit 4,59 3
  Muut 9,90 4
  Yhteensä 51

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[23]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Härryda
  • Landvetter
  • Råda
  • Björketorp

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Björketorp
  • Härryda
  • Landvetter
  • Råda

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Härrydan kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Härryda kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.