Tanskan maantiede

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tanska satelliittikuvassa heinäkuussa.

Tanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista asutettuja on vajaa sata. Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä.[1] Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Suurin osa siitä kuuluu Tanskaan, eteläisin osa Saksaan.[2] Tanskan saarista tärkeimpiä ovat Fyn ja Själlanti, jotka sijaitsevat Itämeren Kattegatiin yhdistävien salmien välissä. Nämä salmet ovat Jyllannin ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Själlannin välinen Iso-Belt sekä Själlannin ja Ruotsin-puoleisen manteren välinen Juutinrauma (Øresund). Kaikkien näiden salmien yli johtavat nykyään sillat. Vähä-Beltin silta valmistui 1935, Iso-Beltin silta 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös silta yli Femen-Beltin Saksan puolelle.[3]

Vendsyssel-Thyin saari sijaitsee Jyllannin niemimaan pohjoispuolella, kapean Limvuonon siitä erottamana. Bornholm sijaitsee muista Tanskan saarista erillään Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Muista tärkeitä saaria ovat Lolland, Falster, Mors, Als, Langeland ja Møn.[2]

Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,5 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmannes tanskalaisista.[4] Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin 25 minuutissa.[5]

Tanskassa ei ole ylänköjä, ja korkein piste Møllehøj on vain noin 171 metriä merenpinnan yläpuolella. Jyllannin matalat moreeniharjanteet jakavat niemimaan kahteen osaan. Lännessä on hiekkadyynien ja laguunien Pohjanmeren rannikkoalue ja idässä laaja savitasanko.[2]

Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia istutettuja metsä-alueita löytyy.[2] Niissä kasvaa muun muassa koivuja, pyökkejä, valkopyökkejä, tammia, jalavia, pähkinäpensaita, leppiä, lehmuksia ja saarnia.lähde? Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei kasva havupuita juuri luonnostaan. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusien viejiä, josta lähtee vuosittain 8–10 miljoonaa joulupuuta ulkomaille.[6]

Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia.[7]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan pienen koon ja vähäisten korkeuserojen takia ilmastossa ei ole juuri alueellisia eroja. Talvisin on joskus kylmiä jaksoja, ja ankarina talvina Tanskan salmet saattavat jäätyä. Lumipeite on maassa keskimäärin 30 päivää. Kesällä sää on vaihtelevaa mutta erittäin harvoin tukalan kuumaa. [8]

Kööpenhaminan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 2 2 5 10 16 19 22 21 18 12 7 4 ka. 11,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -2 -3 -1 3 8 11 14 14 11 7 3 1 ka. 5,5
Sadanta (mm) 49 39 32 38 43 47 71 66 62 59 48 49 Σ 603
Sadepäivät (d) 17 13 12 13 11 13 14 14 15 16 16 17 Σ 171
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
2
-2
2
-3
5
-1
10
3
16
8
19
11
22
14
21
14
18
11
12
7
7
3
4
1
S
a
d
a
n
t
a
49
39
32
38
43
47
71
66
62
59
48
49


Lähde: Copenhagen BBC. Viitattu 7.2.2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tanskan maantiede.
  1. Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 41. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  2. a b c d Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 233-234. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  3. From Bridges across Great Belt and Øresund towards a Femern Belt Bridge Gimsing & Madsen
  4. Population and language University of Copenhagen
  5. Malmö har det! Malmö
  6. Joulukuuset kiellettiin ilmastokokouspaikalla - vaikka olisivat ekoteko Uusi Suomi 6.12.2009
  7. Mammals Wild about Denmark
  8. Denmark Country Guides. BBC Weather.