Islannin maantiede

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Islanti
Islannin kartta
Islannin kartta
Maantiede
Sijainti 64°08′00″N, 21°56′00″W (Reykjavík)
Merialue Atlantin valtameri
Pinta-ala 103 000 km²
Korkein kohta Hvannadalshnúkur 2119 m
Väestö
Väkiluku 306 694
Suurin kaupunki Reykjavík
Asutuskeskukset Kópavogur
Hafnarfjörður
Kielet Islanti

Islanti on Euroopan toiseksi suurin saari.[1] Islanti sijaitsee Grönlannista itään juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Pohjois-Amerikan ja Euroopan mannerlaattojen välinen sauma kulkee saaren läpi lounaasta koilliseen. Asutetut alueet sijaitsevat rannikolla ja saaren keskiosissa ei ole asutusta lainkaan. Islannin luontoon kuuluvat maanjäristykset, vulkaaninen aktiivisuus, lumivyöryt sekä ns. Jökulhlaupit eli jäätikköjokitulvat. Saari onkin yksi maailman vulkaanisesti aktiivisimmista.[2] Islannin luonnonvaroja ovat kala, vesivoima, geoterminen energia ja piimaa.[3]

Islannin saaren kokonaispinta-ala on 103 000 km².[4], josta 2,75 km² eli 2,68% on vettä.[5]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolimatta saaren pohjoisesta sijainnista Islannin ilmasto on leudompi kuin voisi olettaa.[6] Esimerkiksi Reykjavíkissa lämpötila on heinäkuussa keskimäärin 11 °C, kun taas tammikuussa 0 °C.[7] Syynä ilmaston leutouteen on mereisyys ja etenkin pohjoiseen lämmintä vettä tuova Golfvirta. Vuosittainen sademäärä on etelärannikolla noin 3 000 millimetriä, kun taas Vatnajökullilla noin 400 millimetriä.[6] Rannikkoalueet ovat usein tuulisia ja myrskyt ovat yleisiä. Kuitenkin ukkoset ovat harvinaisia.[6]

Islannin ilman lämpöennätys on 30,5 °C vuodelta 1939 ja kylmyysennätys -28°C vuodelta 1918.[8]

Pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islannin vulkaanisesti aktiiviset alueet.

Islannin korkein kohta on 2 119 metriä korkea Hvannadalshnúkur.[9] Matalin kohta, joka on noin 260 metriä merenpinnan alapuolella, sijaitsee Jökulsárlónin laguunissa.[10] Geologisesti Islanti on nuori maa ja sen muotoutuminen on edelleen käynnissä.[11] Jähmettyessään tulivuorten purkauksien levittämät laavavirrat muodostavat kuhmuraisia laavikoita.[12] Saaren rannikko on eteläosan ehjää rantaviivaa lukuun ottamatta muodostunut lukemattomista vuonoista ja poukamista.[11] Rantaviivaa saarella on 4 988 kilometriä.[3] Luonto on muovannut Þingvellirin kansallispuistoon mannerlaattojen saumakohtaan erääseen niemekkeeseen amfiteatteria muistuttavan muodostelman, jota Islannin parlamentti piti kotipaikkana.

Tulivuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Islannin tulivuoret

Islannissa sijaitsee yksi tunnetuimmista tällä hetkellä toiminnassa olevista tulivuorista, Hekla. Heklan korkeus on 1 419 metriä. Heklan purkausten väli on vaihdellut 16 vuodesta 121 vuoteen. Viimeisen 7000 vuoden aikana vuorella on ollut viisi suurta purkausta.[13]

Eyjafjallajökullin jäätiköllä sijaitsee Eyjafjöll-tulivuori, jonka purkautuessa maaliskuussa 2010 ilmakehään syöksyi tuhkaa yli kahdeksan kilometrin korkeuteen usean päivän ajan.[14] Tämän vuoksi ilmatila ja lentokentät suljettiin osittain tai kokonaan useaksi päiväksi lähes koko Euroopassa.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuutta on vain osassa Islantia, sillä eroosion kasvattamat hiekkamaat ja jäätiköt peittävät suurimman osan saaren pinta-alasta.[12] Saaren luonnonvaraisia eläimiä ovat minkit, ketut, porot, kalat ja linnut.[12] Maahan istutetaan metsää suojelemaan kasvillisuutta tuulelta. Viime vuosisadalla istutettiin kymmeniä miljoonia taimia.[15]

Islantia asutettaessa saarella oli vielä metsää. Metsät kuitenkin raivattiin polttopuiksi ja pois maanviljelyksen tieltä. Tulivuorten purkaukset ja ilmaston viileneminen estivät puuston luonnonmukaisen uusiutumisen ja vuosisatojen kuluessa metsät katosivat lähes kokonaan.[15]

Jäätiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat jäätiköt ovat Vatnajökull, Langjökull ja Hofsjökull. Muita jäätiköitä ovat Mýrdalsjökull, Drangajökull, Eyjafjallajökull ja Snæfellsjökull. Jäätiköt muodostavat 11 prosenttia saaren pinta-alasta.[16]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islannin pisimmät joet ovat Thjorsa (230 km), Jokulsa a Fjollum (206 km) ja Olfusa (185 km).[17] Suurin osa joista alkaa jäätiköiltä. Jokien vedet sisältävät usein runsaasti roskia, joten ne ovat sameita ja väriltään kellertävän ruskeita.[18] Järviä Islannissa on runsaasti, mutta ne ovat kooltaan melko pieniä.[18] Suurimmat järvet ovat Þórisvatn (83 km²), Þingvallavatn (82km²) ja Lögurinn (53 km²).[5]

Geysirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Geysir

Geysir on kuuma lähde, josta ajoittain purkautuu vettä ilmaan. Islannin saarella on useita sekä aktiivisia että lepotilassa olevia geysirejä.[19]

Maantieteelliset koordinaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • pohjoisin kohta: Rifstangi, 66°32′3" N[20]
  • itäisin kohta: Gerpir, 63°23′6" W[20]
  • eteläisin kohta: Kötlutangi, 24°32′1" N[20]
  • läntisin kohta: Bjargtangar, 13°29′6" W[20]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Islannin alueet

Islanti oli aiemmin jaettu kahdeksaan hallintoalueeseen.[21]

Islannin vanhat hallintoalueet[22]
Hallintoalue Sijainti Pinta-ala (km2) Väkiluku[23] (1.1.2010)
Austurland Itäosa 22 721 12 459
Höfuðborgarsvæðið pääkaupunki 1 062 200 907
Norðurland eystra koillisosa 21 968 28 900
Norðurland vestra luoteisosa 12 737 7,394
Suðurland eteläosa 24 526 23 879
Suðurnes niemi etelässä 829 21 359
Vestfirðir läntiset vuonot 9 409 7 362
Vesturland länsiosa 9 554 15 370

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iceland's Geography and Climate Viitattu 3.10.2010.
  2. Iceland: History, Geography, Government, and Culture — Infoplease.com Viitattu 3.10.2010.
  3. a b Geography and Map of Iceland Viitattu 3.10.2010.
  4. Koululaisille < Tietoa Islannista < Suurlähetystö < Finland (Embassy) < Missions Abroad < Iceland.org - The Icelandic Foreign Service Viitattu 7.10.2010.
  5. a b Vísindavefurinn: Hver eru tíu stærstu vötn Íslands? Viitattu 3.10.2010.
  6. a b c Iceland Climate, weather in Iceland Viitattu 3.10.2010.
  7. Reykjavik climate and weather Iceland, Reykjavik Rainfall Temperature Climate and Weather Viitattu 3.10.2010.
  8. Weather in Iceland - About Iceland's Weather and Climate Viitattu 3.10.2010.
  9. European Mountains - Route Descriptions - Hvannadalshnúkur Viitattu 3.10.2010.
  10. Vísindavefurinn: Hver eru dýpstu stöðuvötn á Íslandi? Viitattu 3.10.2010.
  11. a b Maantieto < Luonto < Tietoa Islannista < Suurlähetystö < Finland (Embassy) < Missions Abroad < Iceland.org - The Icelandic Foreign Service Viitattu 3.10.2010.
  12. a b c Luonto < Tietoa Islannista < Suurlähetystö < Finland (Embassy) < Missions Abroad < Iceland.org - The Icelandic Foreign Service Viitattu 3.10.2010.
  13. Iceland: Hekla Volcano Viitattu 4.10.2010.
  14. Tulivuoren hiipumisesta ei vielä merkkejä | Tuhkapilvi | Teemat | YLE Uutiset | yle.fi Viitattu 4.10.2010.
  15. a b Metsät ja metsittäminen < Luonto < Tietoa Islannista < Suurlähetystö < Finland (Embassy) < Missions Abroad < Iceland.org - The Icelandic Foreign Service Viitattu 4.10.2010.
  16. Icelandic glaciers Viitattu 16.10.2010.
  17. LONGEST RIVERS in ICELAND Viitattu 7.10.2010.
  18. a b Iceland, Information about Rivers and lakes. Information about Iceland Viitattu 7.10.2010.
  19. Geysers in Iceland Viitattu 7.10.2010.
  20. a b c d Vísindavefurinn: Á hvaða breiddargráðu er Ísland? Viitattu 3.10.2010.
  21. Iceland Regions Statoids.com. Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)
  22. Thomas Brinkhoff: Iceland:Regions (Statistics Iceland) Citypopulation. Viitattu 18.10.2010. (englanniksi)
  23. Thomas Brinkhoff: Iceland:Regions (Statistics Iceland) Citypopulation. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)