Cloisonné

Bysanttilainen pyhimystä esittävä Cloisonné-emalityö noin vuodelta 1100

Cloisonné eli soluemali (ransk. émail cloisonné) tarkoittaa metalliesineiden päällystämistä ja koristelua emalilla. Cloisonné-tekniikalla kuvioiden ääriviivat juotetaan alustaan metallilangasta. Sen jälkeen metallilangoista tehty verkosto täytetään eri värisillä emali- ja lasituskentillä. Soluemalointia on yleensä käytetty kultasepäntöissä ja aseiden koristelussa.

Soluemalointi tuli Euroopassa yleiseen käyttöön 300-luvulla, ja se kehittyi huippuunsa 900–1100-luvulla Bysantissa. Hyvä esimerkki bysanttilaisesta soluemaloinnista on Venetsian Pyhän Markuksen kirkon kultapohjaan tehty alttarikoriste Pala d’Oro. Kiinassa soluemaloinnin kukoistuskausi oli 1300–1700-luvulla ja Japanissa 1600–1700-luvulla.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cloisonné Wikimedia Commonsissa