Mielikuvitus

Mielikuvitus on uuden, ennen kokemattoman löytämistä ja kehittyneimpien aivojen korkeimpia tuotteita. Mielikuvitus lasketaan liittyvän lähinnä ihmiseen. Mielikuvitus on se, jonka avulla henkilön itse keksii asioita ja ne voivat olla kuvitteellisia tai tosia.

Mielikuvitusta on muun muassa keino simuloida todellisuutta ja löytää siitä joitain uusia piirteitä tai ilmiöitä, joita ei sisälly kyseisen henkilön aiempaan kokemukseen. Mielikuvitus on eri asia kuin muistaminen. Mielikuvitus on uuden löytämistä ja keskeinen luovuuden lähde.

Todella vilkas mielikuvitus voi aiheuttaa myös harhamuistikuvia tilanteista, joita ei oikeasti ole tapahtunut tai jopa pelkoja milloin mitäkin kohtaan.

Mielikuvitusmaailma kasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa korostetaan lapsen mielikuvitusmaailman kehittämistä. Ihmisestä tulisi kasvaa luova ja kekseliäs. Vaikka tämä vaatii kuvittelemisen, keksimisen, uusien ajatusten ja ratkaisujen tuottamisen taitoa, tietäminen ja tunnistaminen korostuvat kuitenkin opetuksessa. Joskus pidetään haitallisena sitä, että lapsen kuvittelukykyä harjoitetaan. Uskotaan, että lapsi sekoittaa mielikuvitusmaailman ja todellisuuden keskenään. Näin ei yleensä ole. Leikin tutkimuksesta käy ilmi, että ne säilyvät erillisinä lapsen mielessä, vaikka ne leikeissä solmiutuvatkin toisiinsa. Tyrkyttämistä on kuitenkin vältettävä samoin kun fiktiivisten turhaa pelkoa aiheuttavien tarinoiden tai toimintamallien luontia. Usein lapsen pimeän pelko juontaa juurensa muun muassa vääränlaisen todellisuudenkuvan antamisesta.

Muun muassa leikki, keksiminen, luovuus ja luova ongelmanratkaisu vaativat mielikuvitusta. Mielikuvitusta tarvitaan useimmiten luovaa mieltä vaativissa työtehtävissä, mutta myös koko ihmislajin sisäisessä kehityksessä. On kuitenkin muistettava sanonta: ”Mikä sen helpompaa hallita kansaa jonka mielikuvitus ja käsityskyky on muokattu hallinnon tarpeita vastaavaksi”.^{selvennälähde?}

Mielikuvitus ja kulttuuri

Antropologi Maurice Blochin mukaan uskonnot ovat ihmisen mielikuvituksen tuote. Ihminen on ainut uskontoa harjoittava eläin, koska eläimistä ainoana ihmisellä on riittävästi mielikuvitusta. Mielikuvitus on todennäköisesti kehittynyt ennen uskontoa, koska uskonto vaatii kyvyn kuvitella jotain, mikä ei ole läsnä hetkessä.

Katso myös

• Mielikuva

Aiheesta muualla

• Gendler, Tamar: Imagination The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)