Ad Astra

Akseli Gallen-Kallela: Ad Astra, toinen versio vuodelta 1907.

Symboli ja symbolismit

---

Fernand Khnopff, Hopeinen tiara, 1911.

Symboli

Allegoria | Metafora | Metonymia

Symbolismi

Fin de siècle | Romantiikka | Dekadenssi | Symbolismi kirjallisuudessa | Venäläinen symbolismi

Symbolisteja

Charles Baudelaire | Arnold Böcklin | Magnus Enckell | Gustav Klimt | Max Klinger | Stéphane Mallarmé | Gustave Moreau | Mihail Nesterov | Edgar Allan Poe | Sully Prudhomme | Arthur Rimbaud | Konstantin Somov | Émile Verhaeren | Paul Verlaine

Symbolismia

Pahan kukkia | Ad Astra | Haavoittunut enkeli | Halla | Kuoleman puutarha | Köynnöksenkantajat | Lemminkäisen äiti | Symposion

Ad Astra (latinankielisestä sanonnasta per aspera ad astra, "tähtiin vaikeuksien kautta") on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1894 maalaama symbolistisen tyylisuunnan teos. Maalaus kuvaa punaisessa meressä seisovaa alastonta naista, jonka hulmuavat hiukset muodostavat auringon kehän kaltaisen kehyksen hänen kasvoilleen. Kosteasilmäisen naisen kädet ovat kohotettuina taivasta kohti ja kämmenissä naisella on stigmat. Taustalla paistaa suuri täysikuu.

Gallen-Kallela maalasi useita kansallisromanttisia teoksia, muun muassa Kalevala-aiheita. Ad Astra voidaan tulkita eräänlaiseksi versioksi Aino-tarinasta.^{kenen mukaan?} Maalaus toimi alttaritauluna Gallen-Kallelan lasten ristiäisissä. Gallénin itsensä mukaan maalaus kuvaa ylösnousemusta ja lisäksi hahmo on maailman vapauttajan asennossa ristinpuulla.

Maalaus on yksityisomistuksessa, mutta se oli mukana Tampereen taidemuseon "Mystiikan portit" -näyttelyssä vuonna 2003-2004.

Katso myös

Symposion