Vain muutaman dollarin tähden

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vain muutaman dollarin tähden
Per qualche dollaro in più
For a Few Dollars More
DVD:n kansikuva
DVD:n kansikuva
Ohjaaja Sergio Leone
Käsikirjoittaja Fulvio Montella
Sergio Leone
Luciano Vincenzoni
Tuottaja Alberto Grimaldi
Säveltäjä Ennio Morricone
Kuvaaja Massimo Malladano
Leikkaaja Eugenio Alabiso
Giorgio Serrallonga
Erikoisefektit Giovanni Corridori
Eros Bacciucchi
Manuel Baquero
Pääosat Clint Eastwood
Lee Van Cleef
Gian Maria Volontè
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italian lippu Italia
Espanjan lippu Espanja
Länsi-Saksan lippu Länsi-Saksa
Tuotantoyhtiö United Artists
Ensi-ilta Italian lippu 18. joulukuuta 1965
Suomen lippu 18. marraskuuta 1966
Kesto 130 min
Alkuperäiskieli italia, englanti
Budjetti 600 000 Yhdysvaltain dollaria
Edeltäjä Kourallinen dollareita
Seuraaja Hyvät, pahat ja rumat
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Allmovie

Vain muutaman dollarin tähden (ital. Per qualche dollaro in più) on Sergio Leonen ohjaama, vuonna 1965 ilmestynyt spagettiwestern. Se on niin sanotun dollaritrilogian toinen osa jatkaen tunnelmaltaan samaa linjaa, jonka Kourallinen dollareita aloitti.

Musiikin myös tähän elokuvaan on säveltänyt Ennio Morricone. Elokuvan pääosaa, Nimetöntä miestä, esittää jälleen Clint Eastwood. Toiseksi päänäyttelijäksi, everstiksi, valittiin Lee Van Cleef. Leone epäili alkuun Cleefin kykyjä, mutta valinta osoittautui niin hyväksi, että hänet valittiin myös trilogian päätösosaan.

Elokuva toisintaa näkemyksekkäästi sarjan edellisen elokuvan Kourallinen dollareita aineksia. Se kuvaa tarunhohtoisten lännenmiesten tekemisiä. Nimetön mies etsii konnaa, kuten myös eversti. Leone saa näistä vaiteliaista miehistä taitavalla ilmaisullaan suorastaan eksistentialistisen salaperäisiä sotilaita.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva kertoo kahdesta palkkionmetsästäjästä, jotka ampuvat roistoja ja rahastavat heistä maksettavat palkkiorahat. Elokuvan alussa toinen heistä, eversti Douglas Mortimer (Lee Van Cleef), ampuu löytämänsä Guy Callowayn kaukaa ja pysäyttää myöhemmin junan hätäjarrulla väliasemalle Tucumcariin, jossa hän saa Callowaystä luvatut palkkiorahat. Sillä välin toinen palkkionmetsästäjistä, Nimetön mies eli "Monco" (Clint Eastwood), pelaa saluunassa pokeria Red "Baby" Cavanaughin kanssa, ja roisto häviää kolmella kuninkaalla kolmea ässää vastaan. Panoksena oli Redin elämä. "Didn't hear what the bet was." "Your life." Saluunasta poistunut sheriffi käskee Redin kaverit apuun, mutta Monco ampuu kaikki kolme saluunan ovelle ja sitten vielä saluunassa Redin, josta hän saa 2 000 dollaria palkkiorahaa samaiselta seriffiltä.

Roistokopla vapauttaa vankilasta pomonsa Indion (Gian Maria Volontè). Hänestä maksettava palkkio elävänä tai kuolleena nousee suureksi, kun kopla paetessaan tappaa monta vartijaa. Indion kopla miettii seuraavaa keikkaa. Ryöstön kohteeksi valitaan El Pason pankki, kun saman sellin vanki on paljastanut Indiolle, että pankin rahat ovat baarikaapin alaosan pienessä kassakaapissa eivätkä sen vieressä olevassa isossa kassakaapissa. Sellikaveri oli rakentanut kyseisen puukaapin ja käydessään pankissa nähnyt itse tekemänsä kaapin. Indio tappoi sellikaverinsa ennen pakoon lähtöään. Paenneesta Indiosta maksettava summa nousee 10 000 dollariin, ja sekä Monco että eversti Mortimer kiinnostuvat isosta palkkiosta, tietämättä kuitenkaan vielä toisistaan.

Indio tappaa hänet rahasta 18 kuukaudeksi vankilaan järjestäneen miehen perheineen. Sen jälkeen Indio hoputtaa lähintä apulaistaan Niñoa (Mario Brega) antamaan huumesätkän rauhoittuakseen.

Mortimer tiedustelee Tucumcarin pankinjohtajalta parhaiten vartioitua pankkia ja saa vastukseksi El Paso, joka on "linnoitus". Mortimer lähtee sinne heti seuraavalla junalla.

Monco maksaa katupojalle El Pasossa, että saa tiedon kaikista muukalaisista kaupungissa. Heistä ensimmäinen on Mortimer ja seuraavat Indion koplan neljä jäsentä saluunassa: Wild (Klaus Kinski), Niño, Groggy (Luigi Pistilli) ja Cucillo (Aldo Sambrell). Mortimer ärsyttää roistoja saluunassa ja sytyttää piippuaan varten tulitikun raivonsa vaivoin hillitsevän Wildin kyttyrästä. Lopuksi Mortimer sytyttää piippunsa Wildin tupakalla, kun Wild puhaltaa ensin tulitikun sammuksiin. Roistot poistuvat saluunasta. Mortimer ihmetteleee saluunan pitäjän kanssa, miksi roistot eivät reagoi selvään ärsytykseen.

Monco saa junanradan vieressä asuvalta vanhalta profeetalta selville, kuka on tummiin pukeutunut yksinäinen muukalainen eli Mortimer. Monco haastaa Mortimerin mittelöön, jossa tallotaan varpaille, ammutaan hattuja ja lopulta päädytään yhteistyöhön Indion koplan pysäyttämiseksi ja palkkiorahojen jakamiseksi.

Indion porukka tuntee Mortimerin, joten Monco ja Mortimer sopivat, että Monco soluttautuu koplaan. Sisäänpääsylippuna Mortimer mainitsee vankilassa olevan yhden koplan jäsenen Sancho Perezin (Panos Papadopulos), jonka Monco vapauttaa Alamogourdon vankilasta räjäyttämällä sellin seinään ison aukon. Indio ottaa Moncon koplaansa mukaan. Seuraavana aamuna Monco ja koplan jäsenet Blackie (Frank Braña), Chico (José Canalejas) ja Paco (Nazzareno Natale) lähtevät ryöstämään Santa Cruzin pankkia hämätäkseen El Pason pyssymiehet kaupungistaan Santa Cruziin. Monco tappaakin matkalla porukan kolme roistoa. Sen jälkeen hän pakottaa Santa Cruzin sähköttäjän lähettämään El Pasoon väärän viestin kaupungissa juuri tapahtuneesta pankkiryöstöstä, jonka Moncon olisi pitänyt Indion käskystä tehdä.

El Pason pyssymiehet lähtevät Santa Cruziin, ja se mahdollistaa helpon keikan Indion porukalle, joka lähtee El Pasoon. Monco ratsastaa myös heti sähköttäjän sidottuaan El Pasoon seuraamaan tilannetta sivusta, kuten Mortimerkin siellä tekee.

Indion kopla tulee ja räjäyttää El Pason pankin takaseinään aukon, josta he vetävät baarikaapin rattaille ja ratsastavat saaliin kanssa pois. Mortimer ja Monco käyvät toteamassa tilanteen pankin takana ja sopivat, että Monco ehdottaa Indiolle porukan pakenemista pohjoiseen Rio Grandea pitkin. Mortimer ampuu Moncon kaulaan naarmun Indion hämäämiseksi.

Monco saavuttaa koplan autiomaassa ja kertoo muiden toveriensa kuolleen, kun heidät saarrettiin. Indio tarkastaa Moncon kaulan verijäljet ja uskoo tarinan. Indio aikoo paeta pohjoiseen ja Monco ehdottaa Indiolle pakoa etelään päin. Indio päättääkin jatkaa pakoa itään El Pasosta poispäin eli mennä Aqua Calienten kaupunkiin, jonne Monco saa ensimmäisenä mennä yksin testimielessä. Kolme miestä on vastassa aseineen, mutta puusta appelsiineja ampumalla Monco osoittaa pojalle, että hän on pyssymiehiä, ja saa jäädä.

Mortimer aavistaa oikein roistokoplan pakopaikan ja löytyy syömästä samasta tavernasta, johon Indion porukka kerääntyy. Wild tunnistaa piippumiehen ja haastaa heti Mortimerin kaksintaisteluun. Mortimer ampuu Wildin tavernassa. Mortimer pelastaa nahkansa kertomalla Indiolle, että hän saa El Pason kassakaapin auki räjäyttämättä ja hävittämättä yhtään rahoista, ja sen hän tekeekin sovitusta 5 000 dollarin palkkiosta.

Saalisrahat viedään arkussa ruokavarastoon lukkojen taakse. Monco hiipii yöllä varastamaan rahoja kiipeämällä purkamansa tiilikaton raosta varastoon. Sisällä onkin jo Mortimer, joka on avannut lukitun arkun, siirtänyt rahat satulalaukkuun, jonka hän antaa Moncolle. Mortimer maalaa rikotun aukiporatun lukon ehjän näköiseksi ja poistuu myös. Molemmat paljastuvat, kun he kiipeävät katolta alas. Monco heittää heti rahalaukun puun oksalle ennen alas kipuamistaan. Monco ja Mortimer joutuvat roistojen käsittelyssä sakinhivutukseen, mutta nämä eivät kuitenkaan arvaa heidän jo varastaneen roistojen rahat eikä vain yrittäneen sitä. Indio käy tarkastamassa raha-arkun ja sen lukon, mutta ei avaa tyhjää arkkua.

Indion käskystä Niño puukottaa Slimin Cucillon veitsellä. Niño vapauttaa Moncon ja Mortimerin ja antaa heille aseet ilman panoksia. Sitten herätetään Cucillo toteamaan tapaus. Hän vakuuttaa Indiolle ja Niñolle syyttömyyttään, mutta pakoon juostessaan Cucillo kuolee Indion luoteihin. Indio komentaa muut etsimään muka Cucillon vapauttamia Moncoa ja Mortimeria, joiden nyt tiedetään olevan palkkionmetsästäjiä. Indion ja Niñon tarkoitus on, että porukka pienenee Moncon ja Mortimerin luodeista ja jäljelle jäävien osuus saaliista kasvaa. Groggy hoksaa tämän suunnitelman ja tuo puukottamansa Niñon Indion luokse ja vaatii nähdä saaliin. Rahoja ei molempien hämmästykseksi olekaan lukitussa arkussa, vaan siellä on Mortimerin tilalle laittama palkkioilmoituskuulutus Indiosta. Roistot etsivät rahoja ruokavarastosta turhaan. Samaan aikaan Monco ja Mortimer ampuvat kaupungilla muut viisi roistoa: Hughie (Benito Steffaneli), Frisco (Antonio Molino Rojo), Luke (Benito Stefanelli), Sancho ja nimetön (Luis Rodríguez) kohtaavat loppunsa. Groggy antaa aseen ja panoksia Indiolle ja pakenee. Mortimer ampuu Groggyä.

Indio ampuu Mortimerilta aseen kädestä ja käynnistää soimaan taskukellon, jossa on Mortimerin sisaren kuva. Indio on Mortimerin sisaren miehen murhaaja ja sisaren raiskaaja, jossa yhteydessä sisar surmasi itsensä Indion aseella. Mortimer on kostamassa Indiolle näitä kuolemia. Monco pelastaa aseettoman Mortimerin ja tuo oman aseensa hänelle, jolloin kaksintaistelusta tulee tasaisempi. Mortimer ampuu Indion ja ottaa ruumiin kädestä taskukellon, jossa on sisaren kuva. Mortimer lupaa kaikki palkkiot roistoista ja pankin rahoista Moncolle ja ratsastaa kohti taivaanrantaa. Monco keräilee roistojen ruumiita ja laskee palkkiorahojaan. Yksi puuttuu eli Groggy, joka on elossa ja hiipii ampumaan Moncoa, mutta Monco on nopeampi ja Groggy lastataan hevoskärryille samaan roistokasaan. Nyt palkkiosumma täsmää 27 000 dollaria. Monco lähtee kaupungista kärryineen ja poimii vielä puusta mukaansa satulalaukun eli pankista varastetut puoli miljoonaa dollaria.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Clint Eastwood  … Monco  
 Lee Van Cleef  … eversti Douglas Mortimer  
 Gian Maria Volontè  … Indio  
 Mario Brega  … Niño  
 Luigi Pistilli  … Groggy  
 Klaus Kinski  … Wild  
 Panos Papadopulos  … Sancho Perez  
 Benito Stefanelli  … Luke  
 Aldo Sambrell  … Cucillo  
 Frank Braña  … Blackie  
 José Canalejas  … Chico  
 Nazzareno Natale  … Paco  
 Werner Abrolat  … Slim  
 Benito Steffaneli  … Hughie  
 Antonio Molino Rojo  … Frisco  
 Luis Rodríguez  … nimetön roisto  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arto Pajukallio, Helsingin Sanomat 25.2.2012 s. D 9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]