Hyvät, pahat ja rumat

Hyvät, pahat ja rumat
Il buono, il brutto, il cattivo The Good, the Bad, and the Ugly
Ohjaaja	Sergio Leone
Käsikirjoittaja	Agenore Incrocci Sergio Leone Furio Scarpelli Luciano Vincenzoni
Tuottaja	Alberto Grimaldi
Säveltäjä	Ennio Morricone
Kuvaaja	Tonino Delli Colli
Leikkaaja	Eugenio Alabiso Nino Baragli
Pääosat	Clint Eastwood Eli Wallach Lee Van Cleef
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Italia Espanja
Tuotantoyhtiö	United Artists
Ensi-ilta	3. joulukuuta 1966 29. joulukuuta 1967 2. tammikuuta 1968
Kesto	161 minuuttia
Alkuperäiskieli	italia
Budjetti	1 300 000 USD
Tuotto	25 100 000 USD
Edeltäjä	Vain muutaman dollarin tähden
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Allmovie

Hyvät, pahat ja rumat (The Good, the Bad and the Ugly) on vuonna 1966 ensi-iltaan tullut italialainen lännenelokuva, jonka on ohjannut Sergio Leone. Elokuvan pääosissa esiintyvät Clint Eastwood, Eli Wallach ja Lee Van Cleef. Hyvät, pahat ja rumat on Leonen niin sanotun dollaritrilogian viimeinen osa.

Vaikka Hyvät, pahat ja rumat ei valmistuttuaan herättänytkään suurta huomiota, se kuuluu nykyisin tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lännenelokuviin. Elokuva on innoittanut monia nykypäivän elokuvaohjaajia, ja vuonna 2005 Time-lehti valitsi sen sadan merkittävimmän elokuvan joukkoon. Elokuvan saamasta suosiosta kertoo sekin, että se on Internet Movie Databasessa 250 parhaan elokuvan joukossa viidentenä; se on tietokannan arvostetuin ei-yhdysvaltalainen elokuva.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoden 1862 New Mexicoon, joka on joutunut Yhdysvaltain sisällissodan kouriin. Elokuva seuraa kolmea päähenkilöä, jotka tavoittelevat Etelävaltioiden armeijalta varastettuja rahasäkkejä. Elokuva on miltei kolmituntinen eepos, jossa on hyvin monivaiheinen juoni.

Tarina

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan alussa esitellään kolme päähenkilöä. Ensimmäinen päähenkilö on meksikolainen lainsuojaton Tuco Benedicto Pacifico Juan Maria Ramirez eli "Tuco" ("Ruma"), joka hädin tuskin selviytyy palkkionmetsästäjien hyökkäyksestä. Toinen hahmo on kylmäverinen palkkamurhaaja "Enkelisilmä" ("Paha"), joka tiedustelee Etelävaltioiden armeijalta varastettujen rahasäkkien kohtaloa köyhältä maanviljelijältä Stevensiltä, mutta lopulta hän tappaa viljelijän ja tämän vanhemman pojan. "Enkelisilmä" rahastaa Stevensin palkkamurhan Bakerilta ja tappaa hänetkin Stevensin antamaa maksua vastaan. Kolmas hahmo on nimillä "Mies vailla nimeä" ja "Blondi" ("Hyvä") tunnettu seikkailija.

Alussa Blondi ja Tuco hankkivat rahaa huijaamalla viranomaisia: koska Tuco on etsintäkuulutettu rikollinen, Blondi "pidättää" hänet ja toimittaa Tucon paikalliselle šeriffille ja saa samalla palkkiorahat pidätyksestä. Tuco päätetään hirttää, mutta Blondi ampuu hirttoköyden poikki, kaksikko pakenee ja jakaa rahat keskenään. Lopulta Blondi kuitenkin kyllästyy kumppaniinsa ja jättää Tucon keskelle autiomaata ilman vettä. Tuco selviytyy ja ryövää asekaupasta aseen ja varusteita, minkä jälkeen hän jäljittää Blondin käsiinsä ja vie hänet autiomaahan. Tuco yrittää pakottaa entisen ystävänsä kävelemään aavikon halki ilman vettä, mutta yhtäkkiä kaksikko törmää villinä laukkaavaan täynnä kuolleita ja kuolevia Etelävaltioiden sotilaita olevaan hevosvankkuriin. Yksi sotilaista, Bill Carsonin nimellä esiintyvä Jackson, kertoo heille 200 000 dollaria sisältävistä rahasäkeistä, jotka on kätketty eräälle hautausmaalle. Ennen kuolemaansa hän kertoo Tucolle hautausmaan nimen ja Tucon hakiessa vesileiliä paljastaa Blondille haudan nimen, johon kulta on kätketty.

Bill Carsonin kuoltua Blondi ja Tuco tarvitsevat toisiaan, koska eivät pysty kumpikaan yksin löytämään rahasäkkejä. Auringonpaahteen ja vedenpuutteen seurauksena Blondi on lähellä kuolemaa, ja niin Tuco vie hänet papiksi ryhtyneen veljensä, Isä Pablo Ramirezin, johtamaan luostariin saamaan hoitoa. Blondin maatessa vuoteessa Tuco ja Pablo keskustelevat virheistä, joita he ovat tehneet elämänsä aikana. Blondin toivuttua kaksikko naamioituu Etelävaltioiden sotilaiksi, mutta he joutuvat Unionin vankileirille. Leirillä kersanttina toimiva Enkelisilmä saa selville, että Tuco tietää Bill Carsonista ja rahasäkeistä, ja hänen alaisensa Wallace kiduttaa Tucoa. Enkelisilmä kuulee Tucolta, että vain Blondi on tietoinen aarteen haudan nimestä, joten hän lähettää Tucon pois junalla korpraali Wallacen kanssa ja ehdottaa yhteistyötä Blondin kanssa. Blondin ja Enkelisilmän etsiessä rahasäkkejä Tuco onnistuu pakenemaan junasta ja samalla tappaa Wallacen ja ampuu myöhemmin hylätyssä kylässä kahdeksan kuukautta häntä jahdanneen yksikätisen palkkionmetsästäjän. Blondi kuulee aseen äänen, lähtee etsimään Tucoa, ampuu varjostajansa Enkelisilmän apurin ja löytää Tucon. Blondi ja Tuco solmivat ystävyyssuhteensa uudelleen ja tappavat Enkelisilmän värväämät loput neljä jengiläistä. Enkelisilmä pakenee heitä.

Hautausmaata lähestyessään Blondi ja Tuco näkevät Pohjois- ja Etelävaltioiden joukkojen välisen taistelun vanhasta sillasta. Koska he eivät pääse taistelun vuoksi hautausmaalle, he päättävät siirtää taistelun toisaalle tuhoamalla sillan. He ovat liittymässä Unionin joukkoihin ja tulitauon aikana tekeytyvät lääkintämiehiksi ja räjäyttävät sillan dynamiitilla. Sillan tuhouduttua Tuco kertoo hautausmaan olevan nimeltään "Sad Hill", ja Blondi puolestaan paljastaa rahasäkkien olevan Arch Stanton -nimisen sotilaan haudassa. Tuco hylkää Blondin heti tilanteen salliessa. Hän saapuu ensimmäisenä Sad Hilliin ja etsii Arch Stantonin haudan, ja alkaa kaivaa. Blondi saapuu pian myös paikalle ja viimeisenä Enkelisilmä ilmestyy ja vaatii rahasäkkejä itselleen. Blondi paljastaa heti Enkelisilmälle, ettei Arch Stantonin haudassa ole muuta kuin mädäntynyt ruumis. Blondi muka kirjoittaa oikean aarteen sisältävän haudan nimen irtokiveen, asettaa sen keskelle pyöreää aukiota ja vetäytyy kauemmas. Tämän jälkeen alkaa elokuvan loppuhuipennus, jossa kolmikko seisoo keskellä hautausmaan keskiaukioita aseet valmiina. Sekä Blondi että Tuco yrittävät ampua Enkelisilmää. Vain Blondi osuu sillä ilmenee, että hän oli poistanut Tucon revolverista luodit.

Enkelisilmän kuoltua Blondi kertoo, että rahasäkit on haudattu Arch Stantonin haudan vieressä olevaan nimettömään hautaan, ja tietäneensä ettei Tucoon voi luottaa. Rahasäkkien nostamisen jälkeen Blondi kuitenkin pakottaa aseettoman Tucon nousemaan ristin päälle seisomaan ja laittamaan puuhun sitomansa hirttoköyden kaulaansa. Blondi jättää neljä rahasäkkiä ristin juurelle ja ratsastaa hevosen selässä pois neljän muun rahasäkin kanssa. Jos Tuco yrittää päästä pois ristiltä, hän kuolee hirttoköyteen. Tuco huutaa ensin raivoissaan, sitten epätoivoisena apua, mutta Tucon huudoista välittämättä Blondi jatkaa kohti horisonttia. Kuitenkin lopulta Tuco näkee Blondin kaukana hevosensa selässä, kivääri kourassaan. Blondi tähtää, laukaisee ja osuu köyteen joka katkeaa. Hämmästynyt Tuco jää henkiin ja saa osuutensa rahoista ja lopuksi kiroaa Blondin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa

Näyttelijä	Rooli
Clint Eastwood	"Blondie", hyvä
Lee Van Cleef	"Enkelisilmä", kersantti, paha
Eli Wallach	Tuco Benedicto Pacifico Juan Maria ”Rat” Ramirez, ruma
Luigi Pistilli	Isä Pablo Ramirez
Antonio Casale	Jackson alias ”Bill Carson”
Mario Brega	vanginvartija korpraali Wallace
Antonio Casas	John Stevens
Antonio Ruiz	nuorempi poika Stevens
Chelo Alonso	rouva Stevens
Rada Rassimov	Maria, huora
Al Mulock	Elam yksikätinen (Tucon) palkkionmetsästäjä
Aldo Giuffrè	Unionin kapteeni Clinton
Angelo Novi	munkki
Enzo Petito	kaupanpitäjä Milton
John Bartha	sheriffi
Livio Lorenzon	Baker
Sandro Scarchilli	apulaissheriffi
Franco Doria	apulaissheriffi
Claudio Scarchilli	Enkelisilmän jengin jäsen
Benito Stefanelli	Enkelisilmän jengin jäsen
Lorenzo Robledo	Clem, Enkelisilmän jengin jäsen
Aldo Sambrell	Enkelisilmän jengin jäsen
Sergio Mendizábal	vaalea (Tucon) palkkionmetsästäjä kolmesta
Frank Braña	yksi (Tucon) palkkionmetsästäjä kolmesta
Natale Nazzareno	meksikolainen (Tucon) palkkionmetsästäjä kolmesta
Antonio Molino Rojo	vankileirin kapteeni Harper
Víctor Israel	Etelävaltioiden kersantti
José Terrón	Thomas 'Pätkä' Larson
Jesús Guzmán	hotellinomistaja Pardue
Romano Puppo	Slim
William Conroy	Etelävaltioiden sotilas
Saturno Cerra	palkkionmetsästäjä
Román Ariznavarreta	palkkionmetsästäjä
Josef Egger	Etelävaltioiden vartija

Tuotanto

Suurin osa Hyvien, pahojen ja rumien kohtauksista kuvattiin Espanjassa 1 500 paikallisen sotilaan avustuksella. Kuvauksissa tapahtui onnettomuuksia: Tucoa näytellyt Eli Wallach loukkaantui pahoin muutamia kertoja, ja kun loppupuolella nähtyä sillan räjäytystä kuvattiin, sillan räjäyttämisestä vastannut Espanjan armeijan kapteeni painoi laukaisupainiketta ennen kuin elokuvakamerat ehtivät käynnistyä. Leone oli hyvin masentunut tapauksen johdosta, joten armeija rakensi sillan uudelleen, ja seuraavalla kerralla sillan räjäytti ammattitaitoinen erikoistehostemies. Eräät kohtaukset kuvattiin italialaisessa elokuvastudiossa Roomassa.

Hyvät, pahat ja rumat noudattelee Sergio Leonen tyyliä: vähäistä dialogia, pitkiä kameraottoja ja tarkkoja lähikuvia silmistä ja sormista. Elokuvan ensimmäisen kahdeksan minuutin aikana ei sanota sanaakaan, ja ainoa säännöllisesti puhuva hahmo on Eli Wallachin roolihenkilö. Yksi arvostetuimmista nykyohjaajista Quentin Tarantino on sanonut pitävänsä elokuvan kuuluisaa loppuhuipennusta, jossa kaikki kolme päähahmoa selvittävät välinsä hautausmaalla, parhaimpana kuvattuna elokuvakohtauksena.

Elokuva on tunnettu musiikistaan, jonka on säveltänyt Ennio Morricone. Elokuvan tunnuskappale on tunnistettava ja koostuu vähäeleisestä kitaransoitosta, huudoista, vihellyksistä ja muista oudoista äänitehosteista. Morriconen mukaan tunnusmusiikin oli tarkoitus kuulostaa kojoottien ulvonnalta. Kaksi muuta kuuluisaa elokuvakappaletta ovat ”The Ecstasy of Gold” ja ”The Triple Duel”, jotka molemmat soivat elokuvan lopun hautausmaakohtauksen aikana. Elokuvan musiikkiin liittyi myös yhdysvaltalainen säveltäjä Hugo Montenegro, joka levytti Hyvien, pahojen ja rumien musiikista singlen, joka osoittautui suureksi menestykseksi.

Aiheesta muualla

• Hyvät, pahat ja rumat Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
• Nina Gimishanov: Ahneuden piirileikki. Film-o-holic.com 1.8.2003.