Elokuvamusiikki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Broom icon.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: sisältö lepsua, perustelematonta, subjektiivista; kieli huonoa

Elokuvamusiikki on elokuvassa käytettävää musiikkia, joka on sävelletty tavallisesti videoraidan pohjalta ensisijaisesti elokuvaa varten. Musiikilla luodaan ja tehostetaan kuvamateriaalin ja muun ääniraidan luomaa tunnelmaa.

Usein elokuvamusiikkia esittävät erilaiset orkesterit, joiden koko vaihtelee pienestä kamariorkesterista isompaan kokoonpanoon. Orkesteri on joko elokuvayhtiön palkkaama studio-orkesteri tai esiintyvä orkesteri, kuten Lontoon sinfoniaorkesteri. Monissa pienen budjetin elokuvissa käytetään kuitenkin usein syntesoijia ja sample-tekniikkaa luomaan orkesterin ääni.

Jotkut elokuvat käyttävät ensisijaisena musiikkiaineksena populaarimusiikkia, jota ei ole sävelletty erityisesti elokuvaa varten (katso soundtrack). Elokuvien orkesterimusiikki perustuu tyyliltään useimmiten romantiikan ajan musiikkiin.

Musiikkia voidaan käytettää tehosteena eri teemoja tärkeille henkilöille, tapahtumille ja tilanteille. Niitä voidaan soittaa erilaisina variaatioina riippuen niiden kuvaamaasta tilanteesta. Ehkä tunnetuimpana esimerkkinä voisi mainita Darth Vaderin teeman Star Wars -saagasta. The Lord of the Rings -trilogia käyttää myös samaa tekniikkaa monien henkilöiden ja paikkojen yhteydessä.

Elokuvissa on yleensä 40-75 minuuttia musiikkia. Joissain elokuvissa kuitenkin musiikkia on tuskin lainkaan, toisissa taas on vain harvoja kohtia missä musiikkia ei olisi taustalla.


[muokkaa] Elokuvamusiikin luominen

Kun elokuva on kuvattu, tai ainakin osa siitä, säveltäjälle näytetään raakavedos elokuvasta tai jostain kohtauksesta. Säveltäjä keskustelee ohjaajan kanssa minkä tyylistä musiikin pitäisi olla. Joskus keskustelu tapahtuu ennen kuvaamista pääosin siitä syystä, että säveltäjällä olisi enemmän aikaa työstää kappaleita, jotka liittyvät suoraan kohtauksiin esimerkiksi laulun tai tanssin muodossa. Joskus ohjaaja käyttää väliaikaista musiikkia kohtausten taustalla ennen sävellyksen alkamista luomaan samankaltaista tunnelmaa, jota ohjaaja haluaa. Suurin osa säveltäjistä ei pidä väliaikaisen musiikin käytöstä, sillä ohjaajat usein tykästyvät niihin, josta seuraa se, että säveltäjät joutuvat matkimaan liikaa väliaikaista musiikkia, jotta ohjaajat olisivat tuotoksiin tyytyväisiä. Joissain tapauksissa ohjaajat tykästyvät väliaikaisiin kappaleisiin niin paljon, että päättävät käyttää niitä elokuvissa ja hylätä säveltäjien tekemät työt. Tunnettuja esimerkkejä hylätyistä elokuvamusiikeista on Troija (säveltäjä Gabriel Yared) ja King Kong (Howard Shore).

Kun säveltäjä saa elokuvan, alkaa hän rakentamaan sen pohjalta musiikkia. Kun osa säveltäjistä työskentelee perinteisten paperinuottien parissa, ovat yhä useammat säveltäjät siirtyneet tietokonepohjaiseen ympäristöön. Tämän avulla säveltäjä pystyy luomaan MIDI-pohjaisia demoja teemoista ennen lopullisia äänityksiä, usein orkesterin kanssa. Jotkut elokuvat editoidaan uudelleen musiikin valmistumisen jälkeen sopimaan musiikkiin paremmin. Eräs hyvin onnistunut yhteistyö ohjaajan ja säveltäjän välillä nähdään elokuvan Hyvät, pahat ja rumat loppukohtauksessa, jossa Sergio Leone on sovittanut Ennio Morriconen sävellyksen kohtaukseen. Toinen hyvä esimerkki on Steven Spielbergin elokuvassa E.T., jossa hänen pitkäaikaisella työtoverillaan John Williamsilla oli vaikeuksia saada musiikki sykronoitua tiettyihin kohtauksiin. Spielberg antoi Williamsille mahdollisuuden nauhoittaa musiikki ilman kuvamateriaalia, vapaasti. Sen jälkeen Spielberg editoi kohtauksen uudelleen sopimaan musiikkiin täydellisesti.

Kun musiikki on sävelletty, orkesteri tai yhtye esittää ja nauhoittaa sen, yleensä säveltäjän johdolla. Soittajat jäävät kuitenkin yleensä kunniatta elokuvissa tai albumeilla.

Orkesteri soittaa ison screenin edessä, jossa elokuva pyörii. Joskus mukana näytetään myös kapellimestaria helpottavia tempomerkintöjä ja iskukohtia helpottamaan musiikin synkronointia elokuvaan.

[muokkaa] Mykkäfilmien aikakausi

Mykkäfilmien aikakaudella panostettiin paljon sopivan musiikin löytämiseen elokuviin. Yleensä musiikki esitettiin elokuvan ohessa olevan pianistin tai urkurin avulla, joissain tapauksissa paikalla oli kokonainen orkesteri. Soittajat soittivat elokuvan mukana, yleensä suuntaa-antavista nuoteista ja poimivat elokuvasta iskuja, joita musiikin avulla voitaisiin korostaa.


[muokkaa] Tunnettuja elokuvamusiikin säveltäjiä

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Elokuvamusiikki
Henkilökohtaiset työkalut