Kinematografi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boulyn kinematografi vuodelta 1892

Kinematografi on varhainen elokuvien kuvaamiseen ja esittämiseen käytetty laite.[1] Tämän elokuvakamerana, projektorina ja kehityskoneena toimivan laitteen keksi ja nimesi Léon Bouly (1872-1932) vuonna 1892. Boylyllä ei ollut varaa markkinoida laitetta tai maksaa edes patenttimaksuja. Lumièren veljesten tehtaan insinöörit ostivat patentin Boylyltä. Veljekset tekivät laitteen tunnetuksi ja alkoivat valmistaa niitä. He paransivat alkuperäistä laitetta ottaen siinä käyttöön perferoinnin, filmin raidassa oleva rei'ityksen, jonka avulla filmi saadaan liikkumaan varmasti ja vakioaskelin. He patentoivat kinematografinsa 1895.[2]

Lukièren kinematografi projektoritoiminnassa.

1800-luvun lopulla palaset elokuvakameran keksimiseen olivat olemassa. George Eastman oli tuonut markkinoille rullafilmikameran 1888, läpinäkyvää selluloidi-kalvoa oli saatavilla ja illuusio liikkeestä nopeasti vaihtuvia kuvia esitettäessä oli tunnettu. Kinematografi oli teknisesti onnistuneempi kuin saman aikainen Edisonin työryhmän valmistama kinetografi kuvaukseen ja kinetoskooppi filmien esittämiseen tarkoitettu tirkistyskaappi vuodelta 1889. Edisonin laitetta oli esitelty Pariisissa vuonna 1894, joten Lumièren veljeksillä oli ollut mahdollisuus nähdä se ennen oman kinematografinsa patentointia. Projektorin eri versioita kehittävät samanaikaisesti myös amerikkalainen Woodville Latham, Robert William Paul Englannissa ja saksalaiset veljekset Max ja Emil Skladanowsky.[3] Kinematografin merkittävin muista erottava ominaisuus oli tarkka kuvansiirto epäkeskomekanismin ja filmin laitojen perferoinnin avulla. Koneen käyttäjä pyörittää kampea kuvattaessa noin kaksi kierrosta sekunnissa, jolloin filmiä siirtyi sulkimen ohi 16-18 ruutua sekunnissa. Tämä oli mykän kauden elokuvien nopeus. Äänielokuvien tullessa kuvausnopeus nostettiin 24 kuvaan sekunnissa. Kun kinematografia käytettiin projektorina, siihen liitettiin ulkopuolinen valonlähde.[4]

Kinematografi tuli tunnetuksi ympäri maailmaa Lumièren veljesten kiertäessä esittämässä filmejään. Kevyenä laitteena se oli siirrettävissä kuvauspaikoille helposti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nurmi, Timo, Rekiaro, Ilkka ja Rekiaro, Päivi; Suomea suomeksi, suomenkielen sanakirja, Gummerus 1992, ISBN 951-20-4289-4
  2. Chaline, sivut 66-71
  3. Uusi pikkujättiläinen, WSOY 1985, s.839-840, ISBN 951-0-12416-8
  4. Chaline, sivut 68-71

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]