Metronomi
Wikipedia
Metronomi (kreik. metronomos = tahdinmittaaja), lyh. M.M. tai M. eli tahtimittari on soitettaessa käytetty sähköinen tai mekaaninen apuväline, joka tikittää, naksahtaa tai tuottaa jonkin muun ääni- tai valomerkin määrättyyn tahtiin. Sen tarkoitus on helpottaa soittajan pysymistä oikeassa tahdissa.
[muokkaa] Historia
Dietrich Nikolaus Winkel keksi metronomin Amsterdamissa vuonna 1812. Johann Mälzel kopioi useita Winkelin ideoista ja sai patentin kannettavaan metronomiin vuonna 1816. Ludwig van Beethoven oli ensimmäinen tunnettu säveltäjä, joka teki metronomimerkintöjä sävellyksiinsä.
[muokkaa] Lähteet
- Ravila, Paavo et al. 1963. Otavan iso tietosanakirja, Encyclopaedia Fennica. Keuruu: Otava.
- Korhonen, Kimmo. 2002. Andante - Klassisen musiikin tietosanakirja. Porvoo: WS Bookwell Oy.
- Hendell-Auterinen, Lauri, Jääskeläinen, Mauno. 1948. Sivistyssanakirja. Helsinki: Otava.
- http://www.britannica.com/eb/article-9052359/metronome
