Espanjan kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Espanjan kulttuuri on kehittynyt Iberian niemimaalla, jonka sijainti tekee siitä kulttuurien kohtauspaikan. Karthago, Rooma ja maurit ovat jättäneet siihen jälkensä. Francon aikana kulttuuri kehittyi jossain määrin omaleimaiseksi eristyksissä muusta Euroopasta.

Kuvataide ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Espanjan taide
Moskeija Cordobassa.

Espanjan sijainti on tehnyt siitä kulttuurien kohtauspaikan, joten sen arkkitehtuurin kerrostumissa näkyvät maailman kulttuurihistorian monet kerrostumat. Karthagon, Kreikan ja Rooman siirtokunnat loivat kulttuurin perustan. Maurit toivat islamilaisia vaikutteita. Romaaninen tyyli kehittyi niemimaan pohjoisosissa. Gotiikka ilmestyi romaanisten luostarien vastakohdaksi. Sitä edustaa Toledon katedraali. Espanjalainen barokki ilmestyi 1500-luvun lopussa.[1]

Espanjalaisista moderneista arkkitehdeistä tunnetuin on Antoni Gaudí. [2]

Tunnettuja espanjalaisia taidemaalareita ovat olleet muun muassa Diego Velázquez (1599–1660), Francisco de Goya (1746–1828), Joan Miró (1893–1983) ja Salvador Dalí (1904–1989). Kreikassa, Kreetan saarella syntynyttä El Grecoa (1540–1614) pidetään myös espanjalaisena taiteilijana, sillä hän vaikutti Toledossa. Espanjalaisen taiteilijan Pablo Picasson lukuisista maalauksista yksi tunnetuimmista on El Guernica, joka kuvaa Espanjan itsenäisyystaisteluissa pommitettua baskikaupunkia. Picasson ja Salvador Dalín maalauksiin voi tutustua Madridissa Reina Sofían modernin taiteen museossa ja Picasson kotikaupungissa Málagassa.[3][4] Pradon taidemuseossa voi tutustua mm. Velázquezin ja Goyan taideteoksiin.[5]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flamencon uudistaja Belén Maya Gilles Larrainin kuvaamana

Flamenco-tanssi ja sitä säestävä musiikki on espanjalaista, etenkin andalusialaista perinnettä. Espanjalaiset kuten Andrés Segovia toivat klassisen kitaran konserttilavoille. Myös monet espanjalaiset säveltäjät ovat käyttäneet kansanmusiikin aineksia töissään. Espanjalainen kevyt ooppera, zarzuela, on suosittua lähinnä espanjankielisissä maissa, mutta oopperalaulaja Plácido Domingo on tehnyt sitä tunnetuksi laajemmissakin piireissä.[6]

Elokuvat ja televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykkäfilmin aikana espanjalaisilla elokuvan teijöillä oli yhteyksiä lähinnä Ranskaan. 1928 Salvador Dali ja Luis Buñuel tekivät Andalusialaisen koiran. Bunuel kuvasi Ranskan lisäksi Yhdysvalloissa, muut aikakauden espanjalaiset ohjaajat jäivät vaille kansainvälistä huomiota. Rafael Rivelles ja Juan Calvo saivat pieniäpalkintoja Cannesin elokuvajuhlilla 1950-luvulla. Fernando Rey voitti Kultaisen palmun 1961 elokuvalla Viridiana. jonka esittämisen Franco kielsi heti. Bunuel muutti Meksikoon 1949, ja muutkin filmintekijät tekivät yhteistyötä meksikolaisten kanssa. Kun spaghettiwesternit tulivat muotiin, Espanjassa kuvattiin vuorostan Meksikoon sijoittuvia elokuvia kuten Vain muutaman dollarin tähden. Francon aikana Espanja oli erityksissä eurooppalaisesta kulttuurista. Carlos Sauran Metsästysretki sai Berliinin elokuvajuhlilla hopeisen karhun 1966. Francon kuolema 1975 vapautti kokonaisen sukupolven, jonka kärjessä oli Pedro Almodóvar. Almodovarin läpimurto oli Naisia hermoromahduksen partaalla, joka toi myös Carmen Mauran ja Antonio Banderasin kansainväliseen tietoisuuteen. Bigas Luna kuvasi Penélope Cruzin ja Javier Bardemin ensikohtaamisen elokuvassa Jamon Jamon. Fernando Trueba voitti Oscarin 1992 elokuvalla Belle Époque – Muutosten aika. 2000-luvulla on noussut uusi sukupolvi, joka on erityisen viehtynyt kauhuun ja fantasiaan.[7]

Javier Bardem näytteli Alejandro Amenábarin eutanasiaa käsittelevässä elokuvassa Meri sisälläni vuonna 2004. Elokuva voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon.[8]

Espanjalaisia televisiosarjoja ovat muun muassa Serranon perhe, Francon aika - näin sen koimme ja Naapureina Madridissa.[9]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettu espanjalainen renessanssiajan kirjailija oli Miguel de Cervantes (1547–1616), jonka pääteos El Quijote ilmestyi vuonna 1605. Sitä pidetään nykyaikaisen romaanikirjallisuuden perustajana. Kaksitoista vuotta myöhemmin, vuonna 1616 ilmestyi kirjan toinen osa, Don Quijote de la Mancha. Espanjalaisista nykykirjailijoista tunnettu ja palkittu on Antonio Muñoz Molina.

Tunnettu espanjalainen runoilija oli Federico García Lorca. García Lorcan tunnettu runo on Canción de Jinete.

Kirjallisuuden Nobelin ovat saaneet José Echegaray y Eizaguirre 1904, Jacinto Benavente 1922, Juan Ramón Jiménez 1956, Vicente Aleixandre 1977 ja Camilo José Cela 1989.[10]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion omistama julkisen palvelun Radiotelevisión Española lähettää kahdeksaa televisiokanavaa, näistä TVE1 ja TVE2, uutiskanava, urheilukanava ja lastenkanava ovat valtakunnallisia digitv:n kanavia, lisäksi RTVE:llä on satelliitissa ja kaapelissa näkyviä lisäpalveluja sekä kansainvälisen palvelun kanava TVE Internacional. Yksityisiä kanavia ovat Antena 3, Cuatro, Telecinco ja La Sexta. Digitalisoinnin myötä on syntynyt monia uusia televisiokanavia, kuten Intereconomia ja Siete sekä suurimpien kaupallisten televisioiden rinnakkais. ja teemakanavia. Tärkeimpiä mediakaupunkeja ovat Madrid ja Barcelona.

Espanjan autonomisilla alueilla on omat julkisen palvelun televisioyhtiönsä, joilla on alueellisesti tärkeä merkitys. Katalonian televisiolla on televisiokanavat TV3, 33, nuorten ja lasten teemakanava Canal 3XL, vuonna 2010 aloittanut urheilukanava, kansainvälinen kanava TV3Cat ja uutiskanava 3/24. Sen lisäksi yhtiöllä on radiotoimintaa hoitava Catalunya Radio, jolla on useita eri kanavia, kuten Catalunya Radio ja iCatFM, Catalunya informació. Madridissa on Telemadrid, Andalusiassa Telesur. Julkisen palvelun lähetystoimintaa on näiden lisäksi myös Baskimaassa, Galiciassa, Baleaareilla, Kanariansaarilla ja Aragoniassa muiden muassa. Edellisten lisäksi useissa kaupungeissa on omia televisiokanavia, esimerksiksi Barcelonan BTV.

Espanjan suurimmat lehdet ovat El País, El Mundo, El Periódico, La Vanguardia ja ABC.[11] Näiden rinnalle ovat nopeasti nousseet ilmaisjakelulehdet, jotka ovat saavuttaneet yli miljoona päiväistä lukijaa: 20 minutos, Qué!, Metro Directo ja ADN.[12]

Ruoka- ja juomakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paellaa
Pääartikkeli: Espanjalainen keittiö

Espanjalainen ja yleensä Välimeren alueen ruokalista on kevyt ja terveellinen. Siihen kuuluu paljon kasviksia ja hedelmiä. Yhteistä maan eri kolkille ovat myös oliivit, oliiviöljy, valkosipuli ja vaalea leipä sekä ruokajuomana viini. Leipää syödään kuin Suomessa perunaa pääruoan kanssa eikä espanjalainen ymmärrä ateriaa ilman leipää. Rannikolla syödään kalaa ja äyriäisiä (marisco), mutta maan sisäosissa ja pohjoisessa ruokapöytään kuuluvat myös liharuoat, nauta, sika ja lammas. Kani (conejo) ja kana (pollo) ovat myös yleisiä espanjalaisissa kotitalouksissa. Maaseudulla ruoka on rasvaista oliiviöljyssä paistettua.

Tyypillisiä espanjalaisia kansallisruokalajeja ovat esimerkiksi paella (riisiruoka, joka sisältää mm. kanaa, katkarapuja, simpukoita, herneitä ja sahramia), gazpacho (kylmä vihanneskeitto, joka sisältää mm. valkosipulia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, viinietikkaa, oliiviöljyä ja leipäpaloja), sopa de ajo (valkosipulikeitto), linssikeitto, tortilla española (espanjalainen perunamunakas). Erilaiset tapakset kuuluvat Espanjaan. Tapaksina voidaan tarjoilla vaikkapa oliiveja, lihapyöryköitä, katkarapuja, chorizo-makkaraa, kinkkukuutioita, marinoitua paprikaa tai herkkusieniä, täytettyjä artisokanpohjia, kuorittuja manteleita, paneerattuja sipulirenkaita.[13] Kansainvälisesti tunnettu juusto on vain La Manchan maakunnasta kotoisin oleva Queso Manchego.[14]

Päivän pääateria syödään tyypillisesti klo 14 maissa iltapäivällä, ja perheet kokoontuvat usein lounaalle kotiin. Aamiaista sen sijaan jokainen saattaa nauttia omaan tahtiinsa, ja illansuun tukevaksi välipalaksi voidaan ottaa tapaksia myös baarissa tai kahvilassa. varsinainen päivällinen syödään taas perheen kesken, tyypillisesti iltakymmeneltä.[6]

Nykyisin terveellisiä elämäntapoja korostavassa kulttuurissa Espanjan tavallisin jälkiruoka (postre) on hedelmäkori, joka sisältää muun muassa appelsiinejä, omenoita, banaaneja, persikoita, päärynöitä ja tummanpunaisia kirsikoita. Ravintoloissa jälkiruokana voi olla kauden hedelmiä eli fruta del tiempo. Hedelmien ohella juusto jälkiruokana on säilyttänyt asemansa. Sokeri- ja rasvapitoisuuksista huolimatta Katalonian kuuluisin jälkiruoka on Crema Catalana (vanukas), joka on todellinen kaloripaukku. Se valmistetaan munasta, kermasta ja sokerista. Toinen tunnettu jälkiruoka on "flan" eli paahtovanukas. Sitä voidaan maustaa sitruunan maulla. Flan on melko työläs valmistaa. Se voidaan tarjoilla jäätelön kera. Kolmas omaperäinen espanjalainen jälkiruoka on arroz con leche eli maitoriisi. Jäätelö (helado) on myös tyypillinen espanjalainen jälkiruoka. Churro on makea munkkitanko, joka kastetaan kuumaan kaakaojuomaan. Churro voidaan nauttia aamupalaksi kahvin kera.[15]

Espanjassa kouluruokailusta vastaavat kunkin 17 itsehallintoalueen paikallishallinnot. Ne voivat organisoida kouluruokailun parhaaksi katsomallaan tavalla yhteistyössä kuntien, koulujen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Kustannuksista vastaavat sekä paikallishallinto että vanhemmat. Esimerkiksi Madridin alueella kouluruokaa tarjotaan ala-asteella, jos vanhemmat sitä haluavat. Yläasteilla ei ole ruokailua, mutta tavallisesti kouluissa on kahviot, josta voi ostaa pikkupurtavaa. Pienituloiset perheet ja pitkiä koulumatkoja kulkevat saavat suoraa tukea ruokailukuluihin. Koulujen ruokalistalla on enimmäkseen perinteistä espanjalaista ja paikallista kotiruokaa Välimeren ruokavaliota noudattaen, esimerkiksi linssikeittoa, vihannes- ja kikhernemuhennosta, naudanlihakastiketta ja uunikalaa, jälkiruokana hedelmiä. Koululaisten lempiruokia ovat pastaruoat, ranskanperunat ja paella.lähde?

Kahvi tarjoillaan mustana (café solo), maitotilkan kera (café cortado) tai kuumaan maitoon sekoitettuna (café con leche).[16] Alkoholiton maitomainen horchata de chufa maistuu mantelilta ja tehdään eräästä makeasta pähkinälajista.[17]

Espanja on tunnettu viinimaana. Maailmalla tunnettuja ovat esimerkiksi Torresin viinit, cava (katalonialainen kuohuviini) ja Andalusiasta, Jerez de la Fronterasta peräisin oleva sherry eli jerez. Sangría on suosittu viini- ja hedelmäjuoma, jota on vahvistettu brandyllä, mutta sitä juovat enemmän matkailijat kuin paikalliset. Ruokajuomana myös olut (cerveza) on suosittu. Espanjalaiset oluet ovat yleensä keveitä ja virkistäviä.

Juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta Uudenvuodenpäivä Año Nuevo
6. tammikuuta Loppiainen Epifanía, Día de los Reyes Magos, Reyes Kolmen itämaan tietäjän päivä. Kansan suussa päivää kutsutaan vain lyhyesti nimellä Reyes.
19. maaliskuuta Isänpäivä San José
1. toukokuuta Vappu Día del trabajador
25. heinäkuuta Jaakob apostolin päivä Santiago Apóstol
15. elokuuta Asunción Neitsyt Marian taivaaseenastuminen
12. lokakuuta Espanjan kansallispäivä Día de la Hispanidad Espanjan suojelupyhimyksen (Virgen del Pilar) ja espanjalaisuuden päivä
1. marraskuuta Pyhäinpäivä Día de todos los Santos
6. joulukuuta Perustuslain päivä Día de la Constitución Vuoden 1978 perustuslain päivä
8. joulukuuta Inmaculada Concepción Neitseellisen sikiämisen kunniaksi vietetty juhla
25. joulukuuta Joulupäivä Día de Navidad

Huomaa, että kansallisten juhlapäivien lisäksi Espanjan itsehallintoalueilla, kaupungeilla ja kylillä on suuri määrä erilaisia paikallisia juhlapyhiä, fiestas locales.

Kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madrid
Barcelona
Valencia
Sevilla
Zaragoza
Teide

Espanjassa on useita kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Oheisesta listasta käyvät ilmi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvat, Espanjassa sijaitsevat monumentit (suluissa vuosiluku, jolloin monumentti on lisätty luetteloon):[18]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Espanjan urheilu

Espanjan Barcelona isännöi kesäolympialaisia 1992. Se osallistui kisoihin vuonna 1900 ja sitten vuodesta 1920 alkaen. Viime vuosina sillä on ollut kesäolympialaisissa noin 300, talviolympialaissa 10–20 urheilijan joukkue.[19]

Espanjan jalkapallomaajoukkue voitti maailmanmestaruuden vuonna 2010 sekä Euroopan-mestaruuden vuosina 1964, 2008 ja 2012. Olympialaisten jalkapallossa maa on voittanut kultaa vuonna 1992 ja hopeaa vuosina 1920 ja 2000. Maaliskuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla yksi.[20] Espanjalla on myös menestynyt futsal-maajoukkue.

Moottoriurheilussa ovat menestyneet muun muassa ralliautoilija Carlos Sainz sekä Formula 1 -kuljettaja Fernando Alonso. Formula 1 -osakilpailuja on ajettu Barcelonan lähistöllä vuodesta 1991 alkaen.[21]

Espanja on menestynyt myös tenniksessä hyvin. Maa on voittanut Davis Cupin neljä kertaa[22] ja Fed Cupin viisi kertaa.[23] Maan tunnetuimpiin pelaajiin kuuluu entinen maailmanlistan ykköspelaaja ja vuoden 2010 parhaaksi urheilijaksi valittu Rafael Nadal.[24][25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Barral i Altet, Xavier et al.: Art and Architecture of Spain, s. 7. Boston New York Toronto London: Bulfinch, 1998. ISBN 0-8212-2456-5. (englanniksi)
  2. Antonio Gaudi: Life Story Enforex. Viitattu 15.4.2012.
  3. Reina Sofia Museum Madrid Spanish Fiestas.
  4. Dali comes to Malaga Olive Press.
  5. Prado Museum Feel Madrid.
  6. a b Spain Countries and their cultures.
  7. A short history of Spanish cinema Guardian. Viitattu 15.4.2012.
  8. Sea Inside's death debate BBC news
  9. Säpinää Serranojen tyyliin: Naapureina Madridissa 2010. YLE. Viitattu 15.4.2012.
  10. All Nobel Prizes in Literature nobelprize.org. Nobel-säätiö. Viitattu 15.4.2012.
  11. http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/991960.stm Country Profile Spain] BBC News
  12. Spain Newspapers G2MI. Viitattu 15.4.2012.
  13. Guide to Tapas Whole Foods. Viitattu 15.4.2012.
  14. Manchego Cheese from Spain. Viitattu 15.4.2012.
  15. Spanish Dessert Recipes and Sweet Treats Spain Recipes. Viitattu 15.4.2012.
  16. Spanish Coffee . . . the secrets Orce Serrano Hams. Viitattu 15.4.2012.
  17. What is Horchata de Chufa? About.com Spanish food. Viitattu 15.4.2012.
  18. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 20.4.2010. (englanniksi)
  19. Spain in Olympics Sport reference
  20. Associations:Spain FIFA
  21. F1 Spanish Grand Prix at Barcelona’s Circuit de Catalunya Barcelona Travelogue
  22. Champions daviscup.com. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  23. Champions fedcup.com. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  24. Nadal tekee paluun kentille Davis Cupissa YLE Urheilu. Viitattu 21.3.2011.
  25. Nadal viime vuoden paras urheilija MTV3. Viitattu 21.3.2011.