Alcalá de Henares
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
|
|
|
|---|---|
 Kaupungin keskustaa talvella |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alcalá de Henaresin sijainti |
|
| Valtio | Espanja |
| Itsehallintoalue | Madrid |
| Hallinto | |
| – Alcalde | Bartolomé González Jiménez (PP) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 87,72 km² |
| Korkeus | 588 m |
| Väkiluku (2008) | 203 645 |
| – Tiheys | 2 321,5 as./km² |
Alcalá de Henares on noin 200 000 asukkaan kaupunki Madridin itsehallintoalueella Espanjassa, 30 kilometriä koilliseen pääkaupungista Madridista. Kaupunki tunnetaan yleisesti nimellä Alcalá, mutta loppuosaa käytetään usein erottamaan se pienemmästä, Andalusiassa sijaitsevasta Alcalá de Guadaírasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Alcalá de Henares on alun perin roomalaisten perustama – sen latinankielinen nimi on Complutum, ja siellä oli noin 10 000 asukasta. Tästä syystä kaupungista käytetään edelleen paikannimiadjektiivia "complutense". Jo ennen roomalaisia lähitienoita olivat asuttaneet keltiberien heimot. Visigoottien valtakauden aikana paikka toimi ainoastaan pyhien Justuksen ja Pastorin kunnioittajien pyhiinvaelluskohteena. Maurit perustivat sen uudelleen vuonna 1083 rakentamalla linnan (al-qalat) läheiselle kukkulalle, joka nykyään tunnetaan nimellä Alcalá la Vieja (Vanha-Alcalá). Kaupungin nykyinen nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "linnaa Henaresjoen varrella".
Kristoffer Kolumbus tapasi kuninkaalliset Ferdinandin ja Isabellan Alcalássa ensimmäistä kertaa vuonna 1486. Vuonna 1496 kardinaali Cisneros perusti Complutensen yliopiston, josta tuli tärkeä renessanssinaikainen keskus. Se siirrettiin Madridiin vuonna 1836 ja vanhoihin tiloihin avattiin uusi yliopisto, Universidad de Alcalá, vuonna 1977. Kaupunki vaurioitui pahasti Espanjan sisällisodassa. Yliopisto ja kaupungin historialliset osat ovat Unescon maailmanperintöluettelon kohde.
Hyvien kulkuyhteyksien vuoksi suuri osa kaupungin asukkaista käy töissä Madridissa ja Alcalásta onkin muodostunut niin sanottu nukkumalähiö. Madridin terrori-iskut 11. maaliskuuta 2004 koskettivat kaupunkia suuresti, sillä kaikki pommitetut junat olivat joko lähteneet Alcalásta tai ainakin kulkeneet sen läpi matkallaan Madridiin.
[muokkaa] Palvelut
Kaupungin asemakaavaa hallitsee Renfen rautatieasema, jota ympäröivät kapeat kadut korkeine asuinrakennuksineen. Yliopisto on levittäytynyt ympäri kaupunkia, mutta toimii pääasiassa kahdella kampuksella. Kaupungin pohjoisosassa sijaitsevalla kampuksella toimivat useimmat matemaattis-luonnontieteelliset laitokset ja opiskelija-asuntolat. Eteläisellä kampuksella puolestaan toimivat humanistiset ja yhteiskuntatieteiden laitokset. Tämä kampus sijaitsee keskustan eteläosassa, lähellä Henaresjoen kiemurtelevaa uomaa. Joen rannat ovat muutoin suhteellisen rakentamatonta aluetta. Teollisuuden tuotantolaitokset ovat keskittyneet lähemmäs Madridin rajaa. Kaupungissa on myös pieni varuskunta, joka aiemmin toimi muun muassa yhdysvaltalaisten NATO-joukkojen tukikohtana, mutta on nykyään täysin espanjalainen.
Alcalá de Henaresin ystävyyskaupunki on Englannissa sijaitseva Peterborough, jonka katedraaliin Katariina Aragonialainen on haudattu.
[muokkaa] Väestö
18 prosenttia väestöstä on ulkomaalaista alkuperää ja näistä iso osa (30 prosenttia) on siirtolaisia Itä-Euroopasta. Myös lukuisia kiinalaisia yrityksiä on perustettu keskustan tuntumaan.
[muokkaa] Tunnettuja asukkaita
Kirjailija Miguel de Cervantes syntyi Alcalá de Henaresissa, kuten myös Aragonian kuningas Ferdinand I ja Katariina Aragonialainen, Englannin kuningatar ja Henrik VIII:n ensimmäinen puoliso. Muita kaupunkiin liitettäviä henkilöitä ovat muun muassa teologi Gabriel Vázquez, taidemaalari Pablo de Céspedes, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Ferdinand I sekä Espanjan toisen tasavallan viimeinen presidentti Manuel Azaña.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö | Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa | Altamiran luola | Antoni Gaudín työt | Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri | Aranjuezin kulttuurimaisema | Atapuercan arkeologinen kohde | Ávilan vanhakaupunki | Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi | Burgosin katedraali | Cáceresin vanhakaupunki | Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa | Côanlaakson ja Siega Verden esihistoriallinen kalliotaide (jaettu Portugalin kanssa) | Córdoban historiallinen keskusta | Cuencan linnoituskaupunki | Doñanan kansallispuisto | Elchen palmumetsä | Escorialin luostari | Garajonayn kansallispuisto | Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri | La Lonja de la Seda de Valencia | Las Médulas | Lugon roomalaiset muurit | Méridan arkeologinen alue | Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot | Poblet-luostari | Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa) | Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan | Salamancan vanhakaupunki | San Cristóbal de La Laguna | San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit | Santa María de Guadalupe | Santiago de Compostela | Segovian vanhakaupunki ja akvedukti | Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias | Tárracon arkeologinen kokonaisuus | Teiden kansallispuisto | Toledo | Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit | Vizcayan silta | Välimeren syvänteen kalliomaalaukset
Koordinaatit:
