Mariano Rajoy
| Mariano Rajoy | |
|---|---|
|
|
|
| Espanjan pääministeri | |
|
|
|
| Monarkki | Juan Carlos I |
| Varapääministeri | Soraya Sáenz de Santamaría |
| Edeltäjä | José Luis Rodríguez Zapatero |
| Espanjan sisäministeri | |
|
|
|
| Edeltäjä | Jaime Mayor Oreja |
| Seuraaja | Ángel Acebes |
| Espanjan opetus- ja kulttuuriministeri | |
|
|
|
| Edeltäjä | Esperanza Aguirre |
| Seuraaja | Pilar del Castillo |
| Espanjan julkishallinnon ministeri | |
|
|
|
| Edeltäjä | Joan Lerma |
| Seuraaja | Ángel Acebes |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 27. maaliskuuta 1955 (ikä 58) Santiago de Compostela, Espanja |
| Puolue | Kansanpuolue |
| Puoliso | Elvira Fernández Balboa |
| Allekirjoitus | |
Mariano Rajoy Brey (s. 27. maaliskuuta 1955 Santiago de Compostela, Espanja) on Espanjan pääministeri ja Kansanpuolueen puheenjohtaja. Rajoy oli José María Aznarin hallituksissa vuodesta 1996 vuoteen 2000 varapääministerinä.
Rajoy valmistui oikeustieteen lisensiaatiksi Santiago de Compostelan yliopistosta. Politiikkaan hän lähti silloisen Alianza Popular -puolueen riveissä ensimmäisissä Galician vaaleissa 1981 ja tuli valituksi autonomian parlamenttiin. Hänet valittiin edustajainhuoneeseen 1986, mutta hän jätti paikkansa ryhtyessään Galician hallinnon varapresidentiksi. Hänestä tuli myös Alianza Popularin Galician pääsihteeri.
Alianza Popular yhdistyi tammikuussa 1989 Partido Populariksi, jonka johtoon tuli José María Aznar, silloinen Kastilia ja Leónin hallinnon johtaja. Rajoy valittiin uudelleen edustajainhuoneeseen 1993. Hän uusi paikkansa myös 1996, jolloin PP otti vaalivoiton ja Aznarista tuli pääministeri.
Rajoy toimi vuodesta 1996 julkishallinnon ministerinä, vuodesta 1999 opetus- ja kulttuuriministerinä. Vuodesta 2000 hän oli myös ensimmäinen varapääministeri. Hän siirtyi 2001 sisäministeriksi ja 2002 pääministerin ministeriöön (Ministerio de Presidencia) hallituksen tiedottajaksi. Tässä asemassa hän oli hallituksen äänitorvena sekä M/S Prestigen tapauksessa sekä puolustamassa Espanjan liittymistä Irakin sotaan.
Rajoy jätti hallituksen 2003 siirtyessään Aznarin pyynnöstä PP:n pääsihteeriksi ja tulevaksi pääministeriehdokkaaksi. Hänet valittiin PP:n XIV puoluekokouksessa puolueen uudeksi johtajaksi Aznarin jättäessä paikkansa.
Partido Popular hävisi kuitenkin vaalit sosialisteille maaliskuussa 2004, muutaman päivän Madridin maaliskuun 11. päivän iskujen jälkeen. Sosialistipuolue säilytti hallitusasemansa myös maaliskuun 2008 vaalien jälkeen, minkä jälkeen osa puolueen jäsenistöstä alkoi pohtia julkisesti Rajoyn johtajuusaseman jatkoa. Vuoden 2011 ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa Rajoyn puolue sai parlamenttiin ehdottoman enemmistön ja parlamentti valitsi Rajoyn Espanjan pääministeriksi joulukuussa 2011.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Espanjan parlamentti valitsi Rajoyn pääministeriksi YLE Uutiset. 20.12.2011. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 20.12.2011.
| Espanjan pääministerit vuoden 1978 perustuslain jälkeen | |
| Adolfo Suárez (1976–1981) | Leopoldo Calvo-Sotelo (1981–1982) | Felipe González (1982–1996) | José María Aznar (1996–2004) | José Luis Rodríguez Zapatero (2004–2011) | Mariano Rajoy (2011–) |
Sivulta puuttuu