Kattohaikara
| Kattohaikara | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Ciconia ciconia Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Kattohaikara (Ciconia ciconia) on kattohaikaroiden heimoon kuuluva lintulaji. Suuressa osassa Eurooppaa kattohaikaraan suhtaudutaan myötämielisesti, ja paikoin haikaraa pidetään jopa hyvän onnen tuojana. Sen vanha suomenkielinen nimitys oli valkea tuonenkurki[2]. Nykyisen nimensä mukaisesti kattohaikara pesii usein katoilla. Niiden väitetään tuovan vauvoja silkkinyyteissä kotiin.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Pituus on 100-110 cm, siipiväli 195-215 cm ja paino 2,3-4,4 kg.
Kattohaikara on lähes kokonaan valkoinen, ainoastaan siipisulat ovat mustat. Lisäksi haikaralla on pitkä punainen nokka ja jalat.
Jalat ovat pitkät ja muihin haikaroihin verrattuna tukevat.
Levinneisyys [muokkaa]
Kattohaikara pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa sekä paikoin Afrikassa. Useimmat yksilöt talvehtivat Afrikassa Saharan eteläpuolella. Yksi alalaji elää Turkestanissa ja talvehtii Iranissa ja Intiassa. Suomesta ei ole todistettuja pesintöjä, mutta nuoret luppokihlaparit ovat rakentaneet pesiä silloin tällöin. Suomessa säännöllinen vieras pääosin keväällä maan eteläosissa. Voimakkaat pitkäaikaiset etelänpuoleiset virtaukset huhti-toukokuussa tuovat Suomeen kattohaikaroita Virosta ja Venäjältä. Vuosittain tavataan joistain kymmenistä jopa neljään sataan kattohaikaraa.
Elinympäristö [muokkaa]
Rannikot, järvien, jokien ym. vesistöjen rannat, kosteikot ja pellot, niityt ja asutetut seudut.
Lisääntyminen [muokkaa]
Kattohaikara on sukukypsä neljän vuoden iässä. Emo munii 1–5 munaa pesään, joka sijaitsee mielellään katolla, mutta lintu kelpuuttaa pesäpaikakseen myös tornit, puhelinpylväät ja puut.
Haikaroille tehdään myös tarkoituksella pesäkehikkoja, koska ihmiset uskovat kattohaikaran tuovan onnea taloon.
Ravinto [muokkaa]
Kattohaikaran ravintoon kuuluvat sammakot, matelijat, pienet nisäkkäät, kalat, madot ja hyönteiset.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Ciconia ciconia IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Käytössä olleita ja ehdotettuja linnunnimiä Luettu 7.4.2011
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Laiho, Ilkka 1979: Myöhäinen kattohaikara Ciconia ciconia Kiikalassa. - Lintumies 2.1979 s. 84. LYL.
- Kattohaikara Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Kattohaikara (Ciconia ciconia)
- ITIS: Ciconia ciconia (englanniksi)
Sivulta puuttuu