Wikipedia
Kartalle merkitty alue, jossa muinaishollantia puhuttiin.
Muinaishollanti (holl. Oudnederlands) on nimitys nykyisen hollannin kielen varhaismuodolle, jota puhuttiin nykyisten Alankomaiden, Belgian, Saksan ja Pohjois-Ranskan Pohjanmereen rajoittuvilla alueilla varhaisella keskiajalla noin vuoteen 1150 saakka.
| Afroaasialaiset kielet |
egypti, kopti, puuni, sened |
| Austronesialaiset kielet |
niuatoputapu |
| Balttilaiset kielet |
muinaispreussi, jatvingia, kuuri, semigallia |
| Bantukielet |
kpati |
| Dravidakielet |
arwi |
| Eskimo-aleuttilaiset kielet |
sireniki |
| Germaaniset kielet |
gootti, krimin gootti, langobardi, muinaishollanti, norni, vandaali, yola |
| Indoeurooppalaiset kielet |
daakia, fryygia, heetti, lyydia, lyykia, muinaiskreikka, lusitania, traakia |
| Indoiranilaiset kielet |
paali, sogdian |
| Isolaattikielet |
adai, elam, etruski, iberia, sumeri |
| Itaaliset kielet |
latina, oski, umbri, volski |
| Kelttiläiset kielet |
britti, cumbri, galatia, galli, galwegialainen gaeli, keltiberi, lepontti, pikti |
| Mongolikielet |
khitan |
| Romaaniset kielet |
auregnais, dalmaatti, mozrabia |
| Slaavilaiset kielet |
polabi, slovintsi |
| Tiibetiläis-burmalaiset kielet |
Zhang-Zhung |
| Tunguusikielet |
jurtšen |
| Tupi-kielet |
jorá, kanoé, karipúna, kepkiriwát, maritsauá, paranawát, pauserna, potiguára, tukumanféd, tupinikin, tupinambá, tupí, turiwára, wiraféd |
| Turkkilaiset kielet |
bulgaari, hunni, kasaari, kumaani, petseneggi |
| Uralilaiset kielet |
akkalansaame, juratsi, kamassi, keminsaame, matori, merja, metserä, muroma |
| Elvytetyt kielet |
heprea, korni, manksi |
