Ubikinoni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ubikinoni

Ubikinoni eli koentsyymi Q10 on rasvaliukoinen molekyyli, joka esiintyy ihmisen elimistön kaikissa soluissa. Sitä on pieniä määriä monissa elintarvikkeissa ja erityisesti sisäelimissä (sydän, maksa ja munuaiset), lihassa, soijaöljyssä, sardiineissa, makrillissa ja maapähkinöissä. Lisäksi sitä muodostuu jatkuvasti maksassa.

Ikääntyminen, sairaudet ja tietyt lääkkeet vähentävät ubikinonin biosynteesiä. Ubikinonipitoisuus elimistössä on suurimmillaan 20-vuotiaana, jonka jälkeen se hitaasti pienenee. Esimerkiksi retinan kuivapainoa kohti pitoisuus on alle 30-vuotiaana keskimäärin 42+/-11 nmol/g ja yli 80-vuotiaana 24+/-13 nmol/g. Korioidean vastaavat luvut ovat 27+/-16 nmol/g ja 18+/-11 nmol/g. Toisin sanoen, ubikinonin pitoisuus retinassa vähenee yli 40 %, mikä voi myötävaikuttaa verkkokalvon rappeutumiseen. [1]

Ubikinoni toimii koentsyyminä mitokondriossa tapahtuvassa adenosiinitrifosfaatin (ATP:n) muodostuksessa, ja se on siis tärkeä solujen energian tuotannossa. Sydänlihas käyttää paljon energiaa, joten ubikinoni on tärkeä erityisesti sydämen toiminnalle.

Ubikinonia voidaan syntetisoida, mutta valmistaa myös tehokkaasti fermentaation avulla. Japanilaiset lääketehtaat vastaavat merkittävästä osasta maailman ubikinonituotannosta. Ubikinoni luokitellaan ravintolisäksi.

Käyttö sairauksien hoidossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ubikinonia voidaan käyttää 150-300 milligramman päiväannoksina migreenin hoitoon.[2]. Suuret annokset ovat myös hidastaneet Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja Fridreichin ataksian etenemistä.[3][4][5]

Ubikinoni ei paranna urheilusuorituksia, mutta saattaa ehkäistä urheilijoiden lihasvammoja. Lihasvauriota osoittavat kreatiinikinaasi, myoglobiini ja lipidiperoksidaasit jäävät merkitsevästi vähäisemmiksi ubikinonilla lumevalmisteeseen verrattuna [6]. Ubikinoni saattaa parantaa terveiden ihmisten autonomisen hermoston toimintaa ja edistää rasvan palamista [7].

Tutkimuksissa saadut tulokset ubikinonin tehosta sydämen vajaatoiminnassa ovat ristiriitaisia. Ubikinonin ja beetasalpaajien (sydänlääkkeitä) yhteiskäytöstä saattaa olla hyötyä, koska ubikinoni vähentää niiden aiheuttamia sivuvaikutuksia. Sydämen vajaatoimintaa potevilla plasman alentunut ubikinonipitoisuus saattaa olla sydänkuoleman itsenäinen riskitekijä [8]. Kolesterolilääkkeinä käytetyt statiinit saattavat kolesterolin lisäksi pienentää ubikinonin pitoisuutta elimistössä. On esitetty, että ubikinonilla voitaisiin ehkäistä statiinien aiheuttamia lihashaittoja.

Ubikinonilla on myös antioksidatiivista vaikutusta ja se voi estää ja vähentää ns. vapaiden radikaalien aiheuttamia kudosvaurioita sekä estää LDL-kolesterolin hapettumista.

Ubikinonin suotuisat vaikutukset tulevat yleensä esille vasta parin kolmen kuukauden säännöllisen käytön jälkeen.

Koentsyymi Q10:n kemiallinen kaava on C59H90O4, moolimassa on 863,34 g/mol ja CAS-numero 303-98-0.

Annostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkki Suositusannos Valmistaja
Ubikinoni Q10 1 kapseli 100 mg tai 50 mg Midsona Oy Punariisi + Q10 2 kapselia × 5mg Bioteekki
Punariisi + Q10 2 kapselia × 11mg Leader
Bio-Qinon Q10 6 kapselia × 30mg Pharma Nord

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ubikinoni Q1 eli koentsyymi Q (C14H18O4, CAS-numero 727-81-1)
  • Ubikinoni Q2 eli koentsyymi Q2 (C19H26O4, CAS-numero 606-06-4)
  • Ubikinoni Q3 eli koentsyymi Q3 (C24H34O4, CAS-numero 13425-43-9)
  • Ubikinoni Q4 eli koentsyymi Q4 (C29H42O4, CAS-numero 4370-62-1)
  • Ubikinoni Q5 eli koentsyymi Q5 (C34H50O4, CAS-numero 4370-61-0)
  • Ubikinoni Q6 eli koentsyymi Q6 (C39H58O4, CAS-numero 1065-31-2)
  • Ubikinoni Q7 eli koentsyymi Q7 (C44H66O4, CAS-numero 303-95-7)
  • Ubikinoni Q8 eli koentsyymi Q8 (C49H74O4, CAS-numero 2394-68-5)
  • Ubikinoni Q9 eli koentsyymi Q9 (C54H82O4, CAS-numero 303-97-9)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Qu, J., Kaufman, Y. & Washington, I: Coenzyme Q10 in the Human Retina. Investigative Ophtalmology and Visual Science, 2008, 50. vsk, nro 4, s. 1814-1818. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä: Migreeni (Taulukko 2. Aikuisen migreenikohtauksen lääkehoito.) 18.09.2008. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 15.6.2009.
  3. Henchcliffe, C., Beal, M. F.: Mitochondrial biology and oxidative stress in Parkinson disease pathogenesis. Nature Clinical Practice Neurology, 2008, 4. vsk, nro 11, s. 600-609. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. Russo, R. et al.: Rational basis for the development of coenzyme Q10 as a neurotherapeutic agent for retinal protection. Progress in brain research, 2008, nro 173, s. 572-582. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. Cooper, J. M. et al.: Coenzyme Q10 and vitamin E deficiency in Friedreich's ataxia: predictor of efficacy of vitamin E and coenzyme Q10 therapy. Investigative ophthalmology & visual science, 2008, 15. vsk, nro 12, s. 1371-1379. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. Kon M, Tanabe K, Akimoto T, et al. Reducing exercise-induced muscular injury in kendo athletes with supplementation of coenzyme Q10. British Journal of Nutrition. 2008;100:903–9 Abstract [1]
  7. Zheng A, Moritani T. Influence of CoQ10 on autonomic nervous activity and energy metabolism during exercise in healthy subjects. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo). 2008;54(4):286-90 PubMed [2]
  8. Molyneux SL, Florkowski CM, George PM, Pilbrow AP, Frampton CM, Lever M, Richards AM. Coenzyme Q10: an independent predictor of mortality in chronic heart failure. J Am Coll Cardiol. 2008;52(18):1435-41. PubMed [3]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]