1,4-butaanidioli
| 1,4-butaanidioli | |
|---|---|
|
|
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 110-63-4 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H10O2 |
| Moolimassa | 90,12 g/mol |
| Ulkomuoto | Kiinteää (< 20°C) Nestettä (> 20°C) |
| Sulamispiste | 20 °C (293 K) |
| Kiehumispiste | 228 °C (501 K) |
| Tiheys | 1,02 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Sekoittuu |
1,4-butaanidioli on orgaaninen yhdiste (alkoholi, dioli), joka muodostuu butaanista, jonka molempiin päihin on liittynyt alkoholiryhmä (OH). 1,4-butaanidioli on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, mutta huoneenlämmössä (20 °C) se sulaa värittömäksi jähmeäksi nesteeksi. Sen kemiallinen kaava on C4H10O2 ja rakennekaava on HO(CH2)4OH. 1,4-butaanidiolista käytetään myös nimityksiä 1,4-butyleeniglykoli, 1,4-dihydroksibutaani, 1,4-tetrametyleeniglykoli ja tetrametyleeni-1,4-dioli. 1,4-butaanidioli on eräs butaanidiolien isomeerisistä muodoista, joita ovat muun muassa 1,2-butaanidioli, 1,3-butaanidioli ja 2,3-butaanidioli.
1,4-butaanidiolin moolimassa on 90,12 g/mol, sulamispiste 20 °C, kiehumispiste 228 °C, suhteellinen tiheys 1,02 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 121 °C (o.c.), itsesyttymislämpötila 350 °C sekä CAS-numero 110-63-4. 1,4-butaanidioli sekoittuu veteen.
1,4-butaanidiolia käytetään liuottimena ja siitä käytetään ainakin seuraavia kaupallisia nimiä: Dabco DBO, Diol 14B, Polycure D, Sucol B, Agrisynth B1D.
Sisällysluettelo |
Ympäristö- ja terveysvaikutukset [muokkaa]
Lyhytaikainen altistus voi vaikuttaa keskushermostoon, johtaen narkoosiin. Työministeriön päätöksen 1044/91 mukaan 1,4-butaanidiolista katsotaan olevan vaaraa perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle.
Valmistus ja käyttö [muokkaa]
1,4-butaanidiolia valmistetaan pääasiallisesti 1,4-butyynidiolin katalyyttisellä vedytyksellä. Muita synteenivaihtoehtoja ovat allyylialkoholin hydroformylaatio ja etikkahapon ja butadieenin välisen reaktiotuotteen, 1,4-diasetoksibutaanin, pelkistäminen ja sitä seuraava hydrolyysi. Tärkeimpiä 1,4-butaanidiolin käyttökohteita ovat tetrahydrofuraanin ja butyrolaktonin sekä eräiden polyestereiden ja polyuretaanien valmistus. Sitä voidaan käyttää myös liuottimena ja tekstiiliteollisuudessa.[1][2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Eugene V. Hort & Paul Taylor :Acetylene-Derived Chemicals, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 14.04.2013
- ↑ Heinz Gräfje, Wolfgang Körnig, Hans-Martin Weitz, Wolfgang Reiß, Guido Steffan, Herbert Diehl, Horst Bosche, Kurt Schneider & Heinz Kieczka: Butanediols, Butenediol, and Butynediol, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 14.04.2013
Aiheesta muualla [muokkaa]
- PubChem: 1,4-butanediol (englanniksi)
- DrugBank: 1,4-Butanediol (englanniksi)
- ChemBlink: 1,4-Butanediol (englanniksi)
- Inchem: 1,4-Butanediol, CAS N°:110-63-4 pdf (englanniksi)
