Sinimailanen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinimailanen
Medicago sativa bgiu.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Mailaset Medicago
Laji: sativa
Kaksiosainen nimi
Medicago sativa
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sinimailanen Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Sinimailanen Commonsissa

Sinimailanen (Medicago sativa) eli alfalfa on valkuaisainepitoinen hernekasvi. Sen sinipunertavat kukat ovat tertuissa. Lehdet ovat kolmilehdykkäisiä. Kasvin varren pituus on 50–70 cm korkea, ja sillä on voimakkaat juuret. Sinimailaselle kasvaa heinä-elokuussa pallomaiset siniset-sinivioletit kukat. Laji on levinnyt kaikkialle Eurooppaan Islantia lukuun ottamatta sekä Aasian länsipuolelle.[1] Se on yleinen rehukasvi.[2]

Sinimailasen alalaji on sirppimailanen (Medicago sativa ssp. falcata), joka voi risteytyä sinimailasen kanssa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Käyttö ihmisravintona

Sinimailasta voi idättää. Idut sisältävät muun muasssa A-, C-, E- ja K-vitamiineja.[3][4][5]

[muokkaa] Sinimailanen kerää kultaa

Tutkijat huomasivat, että sinimailanen erottaa luonnostaan kasvualustastaan kultaalähde?. Lisäksi se säilöö kullan nanohippuina, jotka sopivat mainiosti nanoelektroniikan käyttöön.

Kasvit käyttävät juuriaan ravinnon hankintaan. Ne erottavat maaperästä veden ja mineraalien lisäksi raskasmetalleja. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti kasvien kykyä imeä metalleja kasvualustastaan tutkimalla sinimailasta. Pian he huomasivat, että sinimailanen todella kerää alustastaan kultaa nanohippuina, jotka ovat alle millimetrin miljoonasosan kokoisia.lähde?

Elektroniikkateollisuus on jo pitkään käyttänyt hyväkseen kullan lämmön- ja sähkönjohtokykyä sekä sitä, ettei se hapetu helposti. Kasvien tuottamilla kultahipuilla olisi kysyntää, sillä nanokokoisten hippujen kemiallinen valmistus on hankalaalähde?.

Stanfordin yliopiston tiedote kertoo, että amerikkalaiset ja meksikolaiset tutkijat yrittävät parhaillaan löytää keinon kullan erotteluun. Ensimmäiseksi kokeillaan linkoamista.lähde?

[muokkaa] Lähteet

  1. Bo Nylén: Suomen ja Pohjolan kasvit, s. 303. suomeksi toim. Pentti Alanko, Lasse Kosonen, Pekka Rintamäki ja Eevi Karvonen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18540-X.
  2. Mmm:n asetus
  3. Idätys
  4. Idätystaulukko
  5. Alfalfa hay, cube and pellet supplier

[muokkaa] Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä