Natriumglutamaatti

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Natriumglutamaatin rakennekaava

Natriumglutamaatti (E621) on glutamiinihapon natriumsuola, jota käytetään elintarvikkeiden lisäaineena aromivahventeena. Puhtaassa muodossaan natriumglutamaatti on valkoista kiteistä jauhetta. Veteen liotettuna natriumglutamaatti liukenee nopeasti natrium- ja glutamaatti-ioneiksi.

Natriumglutamaatti stimuloi tiettyjä kielen makunystyjä, kuten aminohapporeseptori T1R1/T1R3:a ja muita glutamaattireseptoreita, mikä joillakin ihmisillä aiheuttaa umami-maun aistimuksen. Se toimii aivoissa välittäjäaineena, ja muualla elimistössä on glutamaattiin reagoivia kudoksia.[1]

Natrium on englanniksi sodium, joten natriumglutamaatti esiintyy englanninkielisissä teksteissä nimillä sodium glutamate ja monosodium glutamate (MSG).

[muokkaa] Turvallisuus

Natriumglutamaattia on joissakin ruoka-aineissa luonnostaan, ja lisäaineena sitä on käytetty yli sata vuotta.[2]. Luontaisesti natriumglutamaattia esiintyy esimerkiksi maitovalmisteissa, lihassa, sienissä, tomaateissa sekä monissa runsasproteiinisissa elintarvikkeissa.[3] Yhdysvaltain elintarvike- ja lääketurvallisuusvirasto FDA luokitteli natriumglutamaatin "yleisesti turvalliseksi tunnustetuksi" ruoka-aineeksi vuonna 1959. Kuitenkin 1980-luvulla glutamaatin merkitys yleisenä proteiinien rakennusaineena ja erityisesti hermoston toiminnassa alkoi herättää runsaasti julkista keskustelua. Monet yksityishenkilöt kertoivat oma-aloitteisesti Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirastolle FDA:lle saaneensa natriumglutamaatista monenlaisia oireita, kuten päänsärkyä, sydämentykytystä ja yleistä huonovointisuutta. Oireita ei kuitenkaan ole pystytty toistamaan kontrolloiduissa kokeissa.[4]

FDA huolestui ihmisten kertomuksista natriumglutamaatin aiheuttamista oireista, esim. pahoinvoinnista, ja siksi laitos teetti aineesta turvallisuusarvioita. Niissä se todettiin turvalliseksi, kun sitä käytetään ruoanvalmistukselle tavanomaisin pitoisuuksin, ei liikaa. Vuonna 1986 FDA:n ruoka-allergioiden tieteellinen toimikunta totesi, että glutamaatti on yleisesti turvallinen mutta voi joissakin ihmisissä aiheuttaa lyhytkestoisia allergisia reaktioita. Nämä tulokset saivat vahvistusta American Medical Association (AMA) sekä Euroopan yhteisöjen tieteellisen komitean samaan aikaan julkaisemista tutkimuksista, joissa kummassakin todettiin, ettei erityisiä terveydellisiä haittoja esiinny.[4]

Vuonna 1992 FDA tilasi metatutkimuksen riippumattomalta Yhdysvaltain kokeellisen biologian yhdistysten liitolta FASEBilta. FASEBin tutkimus on kattavin kokonaisarvio saatavilla olevasta tieteellisestä aineistosta. Tutkimuksen tulokset vahvistivat natriumglutamaatin turvallisuuden elintarvikkeiden kuluttajille, kun sitä käytetään tavanomaisin pitoisuuksin. Aineella ei todettu pitkäaikaisia vaikutuksia eikä yhteyttä aivosolujen vahingoittumiseen, Alzheimerin tautiin tai muihin pitkäaikaissairauksiin.[4] Tällaisia ajatuksia oli esitetty, sillä eläinkokeissa oli havaittu verenkiertoon injektoidun natriumglutamaatin vahingoittavan aivojen hermosoluja. Natriumglutamaatin nauttiminen ruuan mukana ei kuitenkaan aiheuta tällaista vaikutusta.[1]

Natriumglutamaatilla todettiin kuitenkin lyhytaikaisia vaikutuksia kahdessa eri ihmisryhmässä. Ensimmäinen ryhmä saattaa saada reaktion syötyään suuria määriä natriumglutamaattia tyhjään vatsaan. Toinen ryhmä on ihmiset, joilla on puutteellisesti lääkitty astma. He voivat saada vaihtelevia lyhytkestoisia oireita, joita ovat esimerkiksi tunnottomuus, polttelu, kihelmöinti, rintakipu, päänsärky, kuvotus, sykkeen nousu, uneliaisuus ja yleinen heikkous. Natriumglutamaatin määrä on näissä tutkimuksissa ollut 0,5–2,5 g.[1]

Euroopan Unionin direktiivin 95/2/CE mukaan natriumglutamaattia saa olla lihavalmisteissa enintään 10 grammaa kilogrammaa kohti. Lisätty natriumglutamaatti täytyy merkitä elintarvikkeiden valmistusainetietoihin. Natriumglutamaatin kansainvälinen lisäainekoodi on E621.

Espoon kaupunki lopettaa natriumglutamaatin käytön kouluruuassa syyslukukauden 2009 alusta. Vaikka haittavakutuksista ei ole tieteellisiä todisteita, riskiä ei haluta ottaa toteaa kouluruokailusta vastaava Minna Ahola Hufvudstadsbladetin haastattelussa. [5][6][7]

Ruokaan mausteena lisättyä natriumglutamaattia on alettu pitää eräänä merkittävänä tekijänä ihmisten lihomisessa. [8] [9] [10]

[muokkaa] Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 FDA and Monosodium Glutamate (MSG) 1995. FDA. Viitattu 20.2.2009. (englanniksi)
  2. Jaakko Rahola: Raholan syötäviä sanoja 2008. Espoo Viitattu 20.2.2009.
  3. The Discovery of Umami www.glutamate.org. Viitattu 8.7.2008. (englanniksi)
  4. 4,0 4,1 4,2 Michelle Meadows: MSG: A Common Flavor Enhancer FDA Consumer magazine. tammi-helmikuu 2003. FDA. Viitattu 20.2.2009. (englanniksi)
  5. http://www.aamulehti.fi/teema/terveys/espoo-lopettaa-natriumglutamaatin-kayton-kouluruoassa/137752
  6. http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2009/03/847877
  7. http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/3/30/d25446.php
  8. http://sundqvist.blogspot.com/2008/08/e621-maukas-lihottaja.html
  9. http://www.reaalipukeutuja.net/ruoka.html
  10. http://www.nature.com/oby/journal/v16/n8/abs/oby2008274a.html
Henkilökohtaiset työkalut