Keskustelu:Natriumglutamaatti

Natriumglutamaatti

Tässäpä taas uusi aihe, josta asiasta kiinnostuneilla varmasti riittää keskusteltavaa. Aineksia löytyy tuolta enWikistä. Nykyinen versio vaikuttaa yksipuoliselta, ja lähteet puuttuvat. --AB 6. elokuuta 2006 kello 19.46 (UTC)

Tuossa olisi about kaikki olennainen: http://www.food-info.net/uk/intol/msg.htm Tästä olisi hyvä kirjoittaa kun jengi pelkää natriumglutamaattia täysin aiheetta. tuc_finland 13. tammikuuta 2009 kello 15.37 (EET)

Mutta vain about. --Ulrika 20. helmikuuta 2009 kello 23.24 (EET)

Lähteen mukaan

Jos lähteessä sanotaan: "Consumption of glutamate in food, however, does not cause this effect", niin sen kääntäminen muotoon "Suun kautta nautittuna mitään vastaavaa ei ole havaittu" on kyllä jo omaa tutkimusta. --Ulrika 20. helmikuuta 2009 kello 23.24 (EET)

Miten niin? Tuohan näyttää suoralta käännökseltä minusta. No laitetaan sitten sanasta sanaan: "Natriumglutamaatin nauttiminen ruuan mukana ei kuitenkaan aiheuta tällaista vaikutusta". --Tungsten 4. maaliskuuta 2009 kello 16.45 (EET)

Miksi ei mainita sitä todellista syytä miksi natriumglutaamaatti on haitallinen? Natrimglutaamaatti eli Umamin maku = herkullisuus saa ihmisen syömään enemmän kuin mitä on tarpeen. Ihmisen kehityksessä selkeästi ollut hyödyllistä että ihminen syö enemmän kuin se oikeasti tarvitsee silloin kuin ruokaa on ollut tarjolla harvoin, mutta paljon, kuten esimerkisi saaliseläimen kuten hirven kaadon yhteydessä. Mutta minkä lisäarvon se tuo ruokaan nykyään? Se saa ihmiset syömään jatkuvasti enemmän kuin mitä on tarpeen josta seuraa ylilihavuutta. Ei myöskään puhuta siitä että jatkuvasti runsaasta syömisestä ja ehkäpä jopa natrium glutamaatista itsestään aiheutuu riippuvuus jolloin edelleen syödään enemmän kuin mitä on tarve. Uskaltaisin esittää että natrum glutamaatin ja äkillisen lihavuden välillä on selkeä positiivinen korrelaatio. Taustalla taitaa olla liian suuret kaupalliset edut. Kommentin jätti 81.197.65.52 (keskustelu – muokkaukset)

Koska kukaan ei ole lisännyt lähteellä varustettua mainintaa asiasta. Jos sinulla on luotettava lähde, joka tällaista ilmoittaa, lisää tieto toki artikkeliin. -- Piisamson 23. elokuuta 2009 kello 13.46 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 11.09 (EEST)

Ei minusta lupaava tällaisenaan. Osio "Yleinen turvallisuus" ja osa muistakin osioista on kirjoitettu suoraviivaisesti vakuuttamaan lukija natriumglutamaatin turvallisuudesta. Sellainen käsittelytapa tällaisessa aiheessa on liian epäneutraali. Kyse on kuitenkin kaupallisiin tarkoituksiin valmistettavasta aineesta. Jos jonkin aineen terveellisyyttä on epäilty, ensin pitäisi kuvailla kattavasti ja puolueettomasti ne epäilyt ja sen jälkeen antaa niihin vastauksia, eikä silloinkaan käyttää mitään pilkallisia "mörkö"-sanoja. --Savir (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 13.29 (EEST)

Vaikka artikkeli on monilta puitteiltaan lupaavanoloinen, niin ongelma tässä on tosiaan se, että se muistuttaa enemmän jostakin näkökulmasta kirjoitettua lehtiartikkelia, jossa tiedonjyväset tulevat esiin tekstin seassa. Varmaan tuon mörkö-sitaatin voisi poistaa ja vaikka muotoilla asian eri tavalla, neutraaliusnäkökulmaa ajatellen se olisi jo iso parannus. Leipätekstiosuudessa on eniten turvallisuudesta ja osittain siihen liittyvästä keskustelusta, kun itse aineesta, ja sen ominaisuuksista tai koostumuksista löytyy tekstiä lähinnä johdannosta ja muun tekstin seasta. Näitä kannattaisi käsitellä erikseen omassa kappaleessaan ensimmäiseksi johdannon jälkeen. Myös sen käytöstä elintarviketeollisuudessa saisi olla oma nykyistä laajempi osionsa, jossa vastattaisiin esim. kysymyksiin miten ja kuinka paljon meillä ja maailmassa yleensä. Johdantoon kannattaisi kirjoittaa lyhyehkö ja selkokielinen kuvaus siitä, mitä koko artikkelissa sanotaan, sillä esimerkiksi johdannon virkkeet "Natriumglutamaatti stimuloi tiettyjä kielen makunystyjä, kuten aminohapporeseptori T1R1/T1R3:a ja muita glutamaattireseptoreita, mikä joillakin ihmisillä aiheuttaa umami-maun aistimuksen. Se toimii aivoissa välittäjäaineena, ja muualla elimistössä on glutamaattiin reagoivia kudoksia." sisältävät paljon asiaa, mutta eivät ihan vaikuta suurimmalle osalle lukijoista helposti aukeavalta johdantomateriaalilta. Eli tämän paranteluun ei tarvitse niinkään paljoa uutta tavaraa, vaan lähinnä uudelleenjärjestelyä ja osittaista uudelleenkirjoittamista. Mutta siis vielä näilleen en kannata. --Ukas (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 23.27 (EEST)

Ukasia myötäillen totean, että artikkelista puuttuu asia, jota on käsitelty paljon julkisuudessa, eli miksi natriumglutamaattia lisätään elintarvikkeisiin. Jos sitä on joissain raaka-aineissa luonnostaan, ei se tarkoita että sitä pitäisi lisätä muihin. Oman käsitykseni mukaan sen tarkoitus on saada runsaasti erilaisia täyteaineita sisältävä halpa elintarvike (usein roskaruoka) maistumaan ja sitä kautta tietysti saada lisätyksi myyntiä.

Asiantuntijoiden lausunnot eivät vaikuta kovin asiantuntevilta. Poutanen on ruisseminaarissa sanonut että luonnollisen kuidun vaikutukset voivat olla toiset kuin puhdistetun. Sama saattaa pitää paikkansa natriumglutamaatin suhteen, ja Poutanen saattaisi vahvistaa sen, jos häneltä kysyttäisiin sitä. Sitä paitsi ei kaikki luonnossa esiintyvä tietenkään ole terveellistä ja turvallista, joten sen korostaminen että sitä syntyy myös luonnossa, on juuri sellaista höttöä, joka on asenteellista eikä mikään tieteellinen peruste jollekin mielipiteelle.

Tämänpäiväisessä HS:ssa oli mielenkiintoinen kirjoitus jossa paheksuttiin sitä että asiantuntijoiksi pyydetään tutkijoita joilla ei ole kyseisen aiheen asiantuntemusta. Lukijoita johdetaan harhaan titteleillä. Näin myös Poutasen asiantuntemus joutuu uuteen valoon. Hän on väitöskirjassaan tutkinut ksylanolyyttisiä entsyymejä. Marina Heinosen irrallinen mielipide on asenteellinen eikä kosketa itse ongelmaa: miksi natriumglutamaattia tarvitaan?

Tiivistän oman näkemykseni: Vaikka natriumglutamaatti ei olisikaan haitallista sinänsä, artikkelista puuttuu eettinen näkökulma. Kannattaa lukea kiihkoton Rahola-vainaan artikkeli--Abc10 (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 10.04 (EEST)

Jossain määrin samaa mieltä edelläolevien kannalla. Lisäksi artikkeli painottuu turhan paljon terveysvaikutuksiin. Käytöstä elintarvikkeissa voisi olla enemmän ja ylipäätänsä käyteäänkö muihin tarkoituksiin kuin elintarvikkeisiin. Lisäksi valmistus puuttuu kokonaan. --MiPe ^(wikinät) 12. heinäkuuta 2016 kello 11.10 (EEST)

Samoilla linjoilla. Ukasilla on edellä hyviä ehdotuksia. Artikkeli on nyt tendenssinomainen ja keskittyy lähinnä natriumglutamaatin terveysvaikutuksiin. Pitäisi kertoa ensin aineen ominaisuuksista, koostumuksesta, valmistuksesta ja käytöstä neutraalisti ja sitten vasta terveyspuoleen.--Tanár 19. heinäkuuta 2016 kello 12.00 (EEST)

Tähän sen verran että kai tätä käytetään siksi että kyseessä on umamin maku, joka saa monet elintarvikkeet elintarvekkeen maistumaan monien mielestä paremmalta. Mutta tämä puoli on mainittu vain otsikossa. Tästä saisi varmaan suhteellisen pienellä selkiyttämisellä lupaavankin. Kemiallisisa aineissa tarvitaan valmistus kuten edellä mainitaan, ja asiantuntijakommenteista on yllä arvokkaita mielipiteitä. --Höyhens (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 22.34 (EEST)

Arkistoidaan. Ei lupaava. Tarvitaan muutakin sisältöä kuin turvallisuuden pohtimista. --4. elokuuta 2016 kello 10.02 (EEST) AK KUSI --PtG (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 10.02 (EEST)

Kuolleet linkit

Aminohapoista harhautuneena päädyin huomaamaan että linkki 5. ("MSG: A common flavor enhancer") sekä lehtiartikkelit 7-12 vievät ainakin puhelimellani (HTC One X+) sivuille joista päättelisin linkit kuolleiksi.

En kuitenkaan tunne Wikipedian muokkausta sen vertaa että tietäisin miten kyseiset poistetaan ongelmitta, joten toin havaintoni keskusteluun.

Voisiko joku tehtävään kykenevä tarkistaa ja korjata/poistaa linkit, sekä mahdollisesti informoida miten jatkossa samankaltaisissa tilanteissa toimitaan - jos tilanne vaatii toimintaa ylipäätään bottejen ollessa niin älykkäitä tätä nykyä.  –Kommentin jätti 188.238.157.153 (keskustelu) 10. helmikuuta 2017 kello 00.39