Pitkähäntäkissa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pitkähäntäkissa
Pitkähäntäkissa Corcovadon kansallispuistossa Costa Ricassa.
Pitkähäntäkissa Corcovadon kansallispuistossa Costa Ricassa.
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Feliformia
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Alaheimo: Kissat Felinae
Suku: Leopardus
Laji: wiedii
Kaksiosainen nimi
Leopardus wiedii
(Schinz, 1821)
Levinneisyyskartta
Pitkähäntäkissan levinneisyys
Pitkähäntäkissan levinneisyys
Synonyymit
  • Felis wiedii Schinz, 1821 [2]
  • Felis wiedi [3]
Alalajit [4]
  • L. w. wiedii
  • L. w. amazonicus
  • L. w. boliviae
  • L. w. cooperi
  • L. w. glauculus
  • L. w. nicaraguae
  • L. w. oaxacensis
  • L. w. pirrensis
  • L. w. salvinius
  • L. w. vigens
  • L. w. yucatanicus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pitkähäntäkissa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pitkähäntäkissa Commonsissa

Pitkähäntäkissa eli puuoselotti eli margay (Leopardus wiedii) on Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä kissaeläin.[3] Se on läheistä sukua oselotille ja tiikerikissalle.

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä margai.[5]

Pitkähäntäkissa muistuttaa hyvin paljon oselottia, joskin sen pää on lyhyempi, häntä pitempi ja hännän täpläkuviointi on toisenlainen. Pitkähäntäkissassa on merkittävää, että se on sukulaistaan taitavampi kiipeilijä, mistä juontuu sen puuoselotti-nimitys.[3] Oselotti yleensä saalistaa maassa, kun taas pitkähäntäkissa voi viettää koko elämänsä puissa, saalistaen loikkimalla lintuja ja apinoita. Se on toinen kahdesta kissalajista, joiden nilkan joustavuus sallii sen laskeutua puusta pää edellä, toinen on puuleopardi. Se pystyy tarttumaan oksaan yhtä hyvin etu- kuin takatassuillaan ja hyppäämään pitkiä matkoja. Pitkähäntäkissojen on nähty roikkuvan oksista yhden tassun varassa.

Aiemmin pitkähäntäkissojen uhkana oli metsästys, mutta nykyisin lähinnä metsänhakkuut, sillä laji ei juuri liiku metsien ja pensaikkojen ulkopuolella. Naaras saa kerrallaan vain yhden tai kaksi poikasta[3].

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkähäntäkissan kokonaispituus on 80–120 cm (josta hännän osuus 35–50 cm)[3] ja paino 2,5–4 kg. Sen turkki on väriltään keltaruskea ja mustatäpläinen, ja hännässä on rengaskuvioita[3]. Pitkähäntäkissan silmät ovat suuret ja väriltään tummanruskeat[3].

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkähäntäkissan levinneisyysaluetta ovat Keski- ja Etelä-Amerikka Meksikosta Argentiinaan.[1] Laji luokitellaan nykyisin silmälläpidettäväksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Payan, E., Eizirik, E., de Oliveira, T., Leite-Pitman, R., Kelly, M. & Valderrama, C.: Leopardus wiedii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Leopardus wiedii (TSN 552469) Viitattu 18.6.2011. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 45. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  4. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Leopardus wiedii Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.6.2011. (englanniksi)
  5. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 18.6.2011.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.