Loiskasvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta. [1] Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla tai sienijuuren avulla. Loisivat kasvit voivat olla holoparasiitteja (kokoloisia, lehtivihreättömiä) tai hemiparasiitteja (puoliloisia, lehtivihreällisiä).

Loiskasvilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten loiskasveja on koppisiemenisissä, kaikkiaan jopa 4000 lajia. Ne jakaantuvat useisiin heimoihin, runsaasti loiskasveja on erimerkiksi näivekasveissa, mistelikasveissa ja Rafflesiaceae-heimossa. Mykoheterotrofisia kasveja on esimerkiksi talvikki- ja kämmekkäkasveissa. Ainoa paljassiemeninen loiskasvi on vain Uudessa-Kaledoniassa kasvava podokarpuskasvi Parasitaxus usta, joka elää epätavallisessa juuristoyhteydessä saman heimon Falcatifolium taxoides-lajin kanssa.

Lois- ja mykoheterotrofikasveja, joita kasvaa Suomessa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.