Humalanvieras
Sivulta puuttuu | Humalanvieras | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kolmiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Cuscuta europaea ssp. europaea L. |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
Humalanvieras eli nokkosvieras (Cuscuta europaea ssp. europaea) on luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasiassa elävä lehtivihreätön loiskasvi. Lajia tavataan myös Suomesta.
Aikaisemmin laji luokiteltiin humalanvieraskasveihin, jotka nykyään luetaan kiertokasvien heimoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Yksivuotisen humalanvieraan varsi on paksuhko, haarova ja sen väri vaihtelee punaisesta lähes valkoiseen. Saavutettuaan sopivan isäntäkasvin humalanvieras kasvattaa laajoja, jopa 150 cm pitkiä ja takkuisen sotkuisia kasvustoja. Kasvin lehdet ovat hyvin pieniä ja suomumaisia. Kukinto on tiheä, 1–1,5 cm leveä sykerö. Vaatimattomien kukkien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta valkoiseen. Humalanvieras kukkii heinä-elokuussa. Kukkien runsaus riippuu isäntäkasvin kunnosta.[2][3]
Humalanvieras on täysloinen, eli se ottaa kaiken ravintonsa isäntäkasvista. Humalanvieraan siemenen idettyä se kasvattaa sirkkavarren, joka alkaa kasvaessaan. Kasvin turvattua ravinnonsaannin isäntäkasvistaan, sen tyviosa ja sirkkajuuret kuihtuvat pois.[3]
[muokkaa] Levinneisyys
Humalanvieras kasvaa lähes koko Euroopassa pohjoisimpia ja läntisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu yhtenäisenä Venäjän kautta Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan. Lajia on tavattu laajalta alueelta Aasiaa sekä Afrikasta, Australiasta ja Pohjois-Amerikasta.[4] Suomessa humalanvieras on muinaistulokas. Levinneisyysalue keskittyy seuduille, jotka olivat pysyvästi asuttuina jo keskiajalla. Lajia tavataan Etelä-Suomessa noin Pori-Tampere-Lappeenranta -linjan eteläpuolella sekä Vaasan seudulla.[3]
Suomen etelärannikolla kasvaa humalanvierasta hennompi ja pienikukkaisempi alalaji merenrantavieras (Cuscuta europaea ssp. halophyta).[2]
[muokkaa] Elinympäristö
Humalanvierasta tavataan kulttuuriympäristöissä pihoilla ja pihapiireissä, kyläpientareilla, puronvarsipensaikoissa ja joenvarsiruohostoissa. Humalan (Humulus lupulus) ollessa tärkeä viljelykasvi humalanvieras oli harmillinen rikka. Nykyään humalanvieras loisii tavallisesti nokkosella (Urtica dioica), mutta myös monilla muilla, enimmäkseen monivuotisilla ruohoilla kuten sinimailasella (Medicago sativa).[2][5] Nokkosen yleisyydestä huolimatta humalanvieras on Suomessa harvinaistunut.[3]
[muokkaa] Lähteet
- Piirainen, Mikko: Humalanvieras. Teoksessa Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 175.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen luono: Kasvit 2. Weilin+Göös, 1995.
