Näivekasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näivekasvit
Suomukka (Lathraea squamaria)
Suomukka (Lathraea squamaria)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Näivekasvit Orobanchaceae
Vent.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Näivekasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Näivekasvit Commonsissa

Näivekasvit (Orobanchaceae) on Lamiales-lahkon kasviheimo, johon kuuluu 99 sukua ja niihin noin 2 160 lajia[2]. Heimon kaikki lajit ovat joko muiden kasvien loisia tai puoliloisia.[3] Heimo on kosmopoliittinen ja sitä esiintyy Euraasiassa, Pohjois-Amerikassa sekä osassa Australiaa ja Uutta-Seelantia. Trooppisessa Afrikassa ja Amerikassa esiintyy vain muutama laji.

Loisivat lajit, kuten Lounais- ja Etelä-Suomessa harvinaisena kasvava suomukka (Lathraea squamaria), ovat tyypillisesti täysin lehtivihreättömiä ja niiden lehdet ovat surkastuneet paksuiksi ja suomumaisiksi. Puoliloiset, kuten Suomessa yleiset maitikat (Melampyrum-suku), tuottavat osan ravinnostaan myös itse yhteyttämällä ja muistuttavat ulkoasultaan enemmän tavallisia kasveja. Juuristo on yleensä vaatimaton ja joillakin lajeilla hyvin voimakkaasti surkastunut. Näivekasvit kasvattavat erityisiä säikeitä, haustorioita eli imujuuria, jotka tunkeutuvat isäntäkasvin solukkoon ja imevät sieltä ravinteita.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimossa on 99 sukua ja 2060 lajia. Ne kuuluvat kahdeksaan alaryhmään:[4]

  1. Rehmannieae: sukuja kaksi (Rehmannia ja Trianeophora), lajeja seitsemän Kiinassa.
  2. Lindenbergieae: vain suku Lindenbergia, jossa 12 lajia Koillis-Afrikasta Pohjois-Filippiineille ulottuvalla alueella.
  3. Cymbarieae: sukuja viisi, lajeja 16 Pohjois-Amerikan itäosassa ja Euraasiassa.
  4. Orobancheae: sukuja 12, lajeja 180 pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä ja Pohjois-Afrikassa. Suurin suku on näiveet (Orobanche, 150 lajia).
  5. Brandisia: suku, jossa 13 lajia Burmasta Kiinaan ulottuvalla alueella.
  6. Rhinantheae: 18 sukua, 540 lajia lähes koko maapallolla, erityisesti Euraasiassa. Suurimmat suvut ovat silmäruohot (Euphrasia, 170-350), punakot (Bartsia, 50 lajia), laukut (Rhinanthus, 45 lajia).
  7. Buchnereae: 16 sukua, 350 lajia tropiikissa. Suurimmat suvut ovat Buchnera (100 lajia), Alectra (40 lajia), Harveya (40 lajia), Sopubia (40 lajia).
  8. Pedicularideae: 16 sukua, 857 lajia enimmäkseen pohjoisella pallonpuoliskolla, eräitä Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella. Suurimmat suvut: kuusiot (Pedicularis, 600-?800 lajia), kastillat (Castilleja, 160-200 lajia) ja Agalinis (45 lajia).

Suvut:[5]

  • Aeginetia, Agalinis, Asepalum, Aureolaria, Bartsiella, Bartsia, Bornmuellerantha, Boschniakia, Buchnera, Bungea, Buttonia, Castilleja, Centranthera, Christisonia, Cistanche, Clevelandia, Conopholis, Cordylanthus, Cyclocheilon, Cycnium, Cymbaria, Epifagus, Eremitilla, Escobedia, Esterhazya, Euphrasia, Gentrya, Gerardiina, Gleadovia, Graderia, Harveya, Hedbergia, Hyobanche, Kopsiopsis, Lamourouxia, Lathraea, Leptorhabdos, Lindenbergia, Macranthera, Macrosyringion, Mannagettaea , Melampyrum, Melasma, Micrargeria, Monochasma, Necranthus, Nesogenes, Nothobartsia, Nothochilus, Odontitella, Odontites, Omphalotrix, Ophiocephalus, Orobanche , Orthocarpus, Parentucellia, Pedicularis, Phacellanthus , Phelypaea, Phtheirospermum, Physocalyx, Platypholis, Radamaea, Rehmannia, Rhamphicarpa, Rhaphispermum, Rhinanthus, Rhynchocorys, Schwalbea, Seymeria , Silviella, Siphonostegia, Sopubia, Striga, Tetraspidium, Tienmuia, Tozzia, Trianeophora, Xylanche, Xylocalyx.

Suomessa esiintyviä näivekasvisukuja ovat

Muita tunnettuja sukuja ovat kastillat (Castilleja), maahikit (Cistanche), näiveet eli mehunimijät (Orobanche) ja tahmayrtit (Parentucellia).[6]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Flora (PDF) National Parliamentary Library of Georgia. Viitattu 25.10.2010.
  2. Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website Viitattu 1.4.2010. (englanniksi)
  3. Watson, L. ja Dallwitz, M. J.: The families of flowering plants 1992–2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
  4. Stevens 2001, viitattu 23.1.2015
  5. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/genera/orobanchaceaegen.html
  6. http://finto.fi/kassu/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fkassu%2Fk33667