Suomukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomukka
Lathraea squamaria Poland.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Näivekasvit Orobanchaceae
Suku: Suomukat Lathraea
Laji: squamaria
Kaksiosainen nimi
Lathraea squamaria
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Suomukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Suomukka Commonsissa
Suomukan varsi ja lehdet

Suomukka (Lathraea squamaria) on lehtivihreätön lehtojen loiskasvi. Suomessa laji on harvinainen ja rauhoitettu.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomukalla ei ole lehtivihreää, koska se elää täysloisena eräiden puu- ja pensaslajien juuristoissa. Kasvin maanpäälliset osat ovat väriltään vaaleanvioletit. Vaaleaa, 10–20 cm pitkää, mehevää maavartta peittävät paksut värittömät suomulehdet, ja koko kasvi näyttää kyyristyvän maan alle suojaan. Maavarren juuristossa on imunystyröitä, joista kasvaa imujuuria isäntäkasvien juuriin. Maanpinnan yläpuolinen ilmaverso lakastuu jo keskikesällä. Kukat ovat tiheässä latvatertussa toispuoleisesti. Tukilehdelliset kukat ovat nuokkuvia, ja niiden ylähuuli on vaaleanvioletti ja alahuuli valkoinen. Suomukka kukkii toukokuussa. Kasvi ei joka vuosi kehitä ilmavartta, sillä se kykenee kukkimaan ja tuottamaan siemeniä myös kokonaan maan alla.[2][3][4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomukkaa tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa Ranskasta ja Brittein saarilta eteläiseen Fennoskandiaan, Keski-Venäjälle ja Balkanille. Lisäksi lajia tavataan Kaukasuksella, Turkissa ja paikoitellen Keski-Aasiassa.[5] Suomessa suomukkaa tavataan Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomukka kasvaa rehevissä, multavissa ja kalkkipitoisissa lehdoissa erityisesti pähkinäpensaan (Corylus avellana) täysloisena. Se voi loisia myös muilla puulajeilla, kuten leppien, koivujen, haavan, kuusen ja pyökin seurassa. [3][5] Suomukan elinympäristöt ovat kaventuneet lehtojen kuusettumisen, hakkuiden ja rakentamisen takia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piirainen, Mikko: Kasvikunnan vapaamatkustajat. Teoksessa Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 170–173.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut kasvilajit Viitattu 21.7.2009.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 393.
  3. a b c d Piirainen 2008, s. 171.
  4. Luontoportti
  5. a b Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.6.2009. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]