Pesäjuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pesäjuuri
Neottia nidus-avis plants.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Suku: Pesäjuuret Neottia
Laji: nidus-avis
Kaksiosainen nimi
Neottia nidus-avis
(L.) Rich.
Katso myös
 Commons-logo.svg Pesäjuuri Commonsissa

Pesäjuuri (Neottia nidus-avis) on eurooppalainen lehtivihreätön kämmekkälaji. Suomessa sitä tavataan harvinaisena maan eteläosista. Manner-Suomessa pesäjuuri on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.[1] Vanhassa kirjallisuudessa lajin suomalaiseksi nimeksi mainitaan usein linnunpesäjuuri.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähikuva kukista

Pesäjuuri on lehtivihreätön, väritykseltään yleensä vaaleanruskea tai kellertävä, joskus jopa lähes valkoinen. 10–30 senttimetrin korkuista tanakkaa vartta ympäröivät suomumaiset lehdet. Varren päässä olevassa tiiviissä kukinnossa on usein yli 10 ruskehtavaa kukkaa. Kukka on noin sentin levyinen ja kannukseton. Kukan tyvi on maljamainen ja kärki kaksiliuskainen. Pesäjuuri kukkii kesä-heinäkuussa.[2] Kukat tuoksuvat melko voimakkaalle, makean ummehtuneelle. Kukinta on kuitenkin hyvin epäsäännöllistä, ja laji voi kukkia maansisäisenäkin.[3]

Kasvi on saanut nimensä (sekä suomalaisen että tieteellisen) maan alla kasvavasta maavarresta, jota ympäröi tiuha versojuuristo, jonka voi kuvitella muistuttavan linnun pesää.[4] Kasvin kukittua maavarsisto kuolee, mutta osa juurista voi jatkaa kasvin elämää muodostamalla kärkiinsä itusilmuja.[3]

Koska pesäjuuri ei yhteytä, se elää täysin juurisienensä (Rhizoctonia neottiae) avulla saamastaan ravinnosta. On epävarmaa, hyötyykö juurisieni tästä suhteesta vai onko pesäjuuri vain sienensä loinen.[3] Kasvi kasvaa aina puiden läheisyydessä, ja ilmeisesti sen juurisieni elää symbioosissa puiden juurien kanssa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuisesti ajatellen pesäjuuri on lähinnä eurooppalainen laji, mutta sitä tavataan myös Kaukasuksen alueelta. Lajia tavataan melko yleisenä erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan lehdoista. Itään päin lajia tavataan pitkälle Venäjälle. Pohjoisessa lajin esiintymisalue ulottuu Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosiin. Kaukoidässä esiintyy lajin muunnos N. nidus-avis var. manshurica.[4]

Suomessa pesäjuuri on eteläinen laji. Kasviin törmää useimmin Ahvenanmaalla, mutta sitä löytyy myös muun muassa useista paikoista Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Pohjois-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjoisin tunnettu pesäjuuren kasvupaikka Suomessa on Kuopiosta, josta laji lienee kuitenkin hävinnyt.[5][6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa pesäjuurta tavataan multavissa ja ravinteisissa lehdoissa, lehtokorvissa ja lehtomaisissa metsissä, joihin kiertyy runsaasti kariketta. Etelämpänä Euroopassa sitä tavataan tyypillisesti hämärissä pyökkimetsissä, jossa se on usein ainoa kesällä kukkiva kasvi. Kasvi on kalkinsuosija.[2][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Den virtuella floran: Neottia nidus-avis
  • Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti, Fagerstén, Reino, Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Lievestuore 2002.
  • Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 25.5.2009.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 497.
  3. a b c Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 42.
  4. a b Den virtuella floran (ruots.) Viitattu 25.5.2009.
  5. a b Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 44.
  6. Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 42.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]