Soča

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Soča
Soca 4.jpg
Alkulähde Juliset Alpit, Triglavin länsipuoli
Laskupaikka Adrianmeri, lähellä Monfalconea
Maat Slovenian lippu Slovenia
Italia
Pituus 138 km
Alkulähteen korkeus 876 m
Virtaama 172 /s
Valuma-alue 3 400 km²

Soča (sloveeniksi) tai Isonzo (italiaksi) on Sloveniasta alkava joki, joka laskee Adrianmereen Italiassa lähellä Monfalconen kaupunkia. Joen pituus on 138 kilometriä, mistä Slovenian osuus on 96 ja Italian 43 kilometriä.[1] Sočan alkulähde on Trentan laakso Triglavin länsipuolella 876 metrin korkeudessa.[1] Joen nykyinen reitti muodostui 500-luvun lopulla tapahtuneen maanvyörymän jälkeen, ja sen valuma-alue on 3 400 neliökilometrin laajuinen.

Sočan varrella käytiin ensimmäisessä maailmansodassa Isonzon taistelut, joissa kuoli yli 300 000 sotilasta. Nykyään joki on tunnettu matkailukohde; Sočaa ja sen sivujokea Koritnicaa pitkin kulkee noin 50 kilometriä melontareittejä.

Reitti ja valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovenija-reke-soca.png
Erebia styx (sloveeniksi trentarski rjavček) -perhosta voi tavata Sočan alkulähteellä.

Sočan alkulähde on Šnitavuoren juurella Trentan laaksossa Julisilla Alpeilla. Lähdettä on kuvailtu Julisten Alppien kauneimmaksi puroksi. Sen varrella kasvaa useita vuoristokasveja, ja siellä esiintyy perhosista muun muassa harvinainen alppilaji Erebia styx ja uhanalainen isoapollo.[2][3] Lähteen vesi on juotavaa.[4]

Sočan pituus on 138 kilometriä, ja sen reitti voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen osa ulottuu alkulähteestä Most na Sočiin, mihin asti joki virtaa luonnollista reittiä pitkin. Keskimmäinen osa jatkuu Most na Sočista Italian ja Slovenian rajalle. Tällä osuudella on kolme isompaa patoa ja järviä, joiden avulla jokea säännöstellään. Viimeisella osalla, rajalta Adrianmereen saakka, joki virtaa vapaana.[5]

Sočan reitin varrella sijaitsevat Bovecin, Kobaridin, Tolminin, Kanal ob Sočin, Nova Gorican ja Gorizian kaupungit. Sočan valuma-alue on 3 400 neliökilometrin laajuinen, ja sen tärkeimmät sivujoet ovat Koritnica, Tolminka, Idrijca ja Vipava Sloveniassa sekä Torre Italiassa.[5]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuutta Sočan rannoilla.
Soča ja Tolminin kaupunki.
Ranskalaisten rakentama Napoleonin silta Kobaridissä.
Sočan ylittävä silta tuhottu Isonzojoen taisteluissa.
Melontaa Sočassa.

Joesta käytettiin antiikin aikana nimiä Aesontius, Sontius ja Isontius. Sloveeninkielinen nimi Soča on lainattu latinalaisesta tai romaanisesta sanasta Sontius, jonka alkuperäinen muoto on luultavasti Aisontia. Sen taustalla on joko indoeurooppalaisen kantakielen Hei̯s, joka tarkoittaa nopeasti virtaavaa jokea, tai esiromaaninen ai̯s-, joka tarkoittaa vettä ja jokea.[6]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soča tunnetaan Salmo marmoratus -lohikalasta, joka on mitokondrioiden dna:n perusteella yhdistetty viiteen eri taimenlajiin. Sitä on istutettu muihin Slovenian jokiin tavoitteena kasvattaa tavallisten taimenten kokoa. Kanta oli runsas vielä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta istutukset ovat heikentäneet sitä. Lajista on tullut uhanalainen, ja sen suurin uhka on hybridisaatio tavallisten taimenten kanssa. Istutuksia tehtiin ensi kerran jo vuonna 1906, mutta huippunsa ne saavuttivat Jugoslavian aikana. 1980-luvun lopulla Adrianmereen laskevissa joissa oli runsaasti taimenia ja hybridejä. Poikkeuksena oli kahdeksan pientä Salmo marmoratus -kantaa, jotka olivat nousseet korkealle Soča- ja Idrijcajoissa. 2000-luvulla lajin kantaa on yritetty kasvattaa.[7]

Sočassa elää muitakin kalalajeja, kuten särkikaloista esimerkiksi turpa, mutu ja muutamat suutarilajit sekä lohikaloista harjus ja kirjolohi. Lisäksi ravut ovat yleisiä.[8][9] Perhokalastus on Sočan ainoa sallittu kalastusmuoto.[10]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen tutkijaryhmä selvitti Slovenian jokien tilaa tutkimuksessa vuonna 2005. Soča jaettiin tutkimuksessa kolmeen osaan: Sočan alkulähteeseen (todellisuudessa sijainti oli 6 kilometriä alkulähteestä Julisilla Alpeilla, tunnus SLOV-3), sekä kahteen eri osioon alempana joessa (32 kilometriä alkulähteestä, mutta yhtä korkealla merenpinnan yläpuolella, tunnukset SLOV-4 ja SLOV-5).[11] Raportin mukaan ihmisen tekemät muutokset eivät uhkaa joen tarjoamaa elinympäristöä. Ulkonäöllisesti muutokset eivät ole merkittäviä, mutta ovat kuitenkin nähtävissä. SLOV-3:ssa laskettiin neljä elinympäristön muutosta, kun taas SLOV-4:n ja SLOV-5:n alueilla niitä oli vain yksi.[11]

Mostnicesta, Sočasta ja Izicasta löytyi Cinclidotus aquaticus -nimistä sammalta, joka on luonteenomaista Alpeilla. SLOV-3-alueella puusto oli jakautunut mänty- ja lehtimetsiin. Alueella oli tavattavissa harvemmin suurkasveja kuin Bistricassa ja Pisnicassa. Alueen yleisimmät lehtisammaleet olivat Rhynchostegium riparioides ja Brachythecium rivulare. Cinclidotus aquaticus -laji oli yleinen alueella. SLOV-4- ja SLOV-5-alueilla tutkijoiden silmään pistivät useat vedessä olleet puunrungot, mutta ne ovat helposti kierrettävissä esimerkiksi kanooteilla kulkiessa. Suurkasvit tuntuivat puuttuvan alueelta, mutta rannoilla oli sen sijaan paljon mukula- ja pikkukiviä. Fontinalis antipyretica oli alueen hallitseva lehtisammal, ja myös leinikkejä ja rentukoita esiintyi.[11]

Veden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sočan veden laatu on hyvä, ja Sloveniassa viisi karstiylängön kuntaa ja kolme rannikkokuntaa ottaa joesta juomavetensä. Vuosina 2007–2013 oli käynnissä laaja kansainvälinen GEP-projekti, jossa Slovenian ja Italian viranomaiset sekä yliopistot tutkivat joen saastumisuhkia sekä mahdollisuuksia veden juomakäyttöön.[12]

SLOV-3-, SLOV-4- ja SLOV-5-alueiden veden happamuudeksi on mitattu pH 6,7, eli vesi oli lievästi hapanta. Sočan lähteestä mitattu arvo oli pH 7,5, eli vesi oli lievästi emäksistä. Näytteissä ei ollut lainkaan nitraattia. Sähkönjohtokyky oli korkein lähteessä (275 µS m-1), SLOV-3-alueella se oli 192 µS m-1 ja SLOV-4- ja SLOV-5-alueilla 224 µS m-1.[11]

Valuma-alueen muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen reitti on muuttunut paljon viimeisten 2 000 vuoden aikana. Roomalaisen historioitsijan Strabon mukaan Aesontius-niminen joki virtasi Aquileian ohi Adrianmereen, mikä vastaa nykyistä Natisonen ja Torren jokisysteemiä.[13] Vuonna 585 maanvyörymä katkaisi Natisonen yläjuoksun, jolloin joki muutti äkillisesti reittiään ja yhtyi Bontiusjokeen, mikä tukki Bontiusjoen alkuperäisen, maanalaisen lasku-uoman Timavoon, ja näin uusi joki alkoi jälleen virrata samassa uomassa kuin Natisonen alajuoksu. Seuraavien vuosikymmenien ajan tämän uuden joen, Sočan, jokisuu siirtyi vähitellen idemmäs ja yhdistyi lopulta pieneen rannikkojokeen, Sdobbaan. Tätä kautta Soča nykyään laskee Adrianmereen. Joen aiempi suu Gradon laguunissa jäi erilliseksi rannikkopuroksi.[14]

Soča sodissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sočan sivujoen Vipavan lähellä käytiin 5. ja 6. syyskuuta 394 Frigiduksen taistelu. Taistelu käytiin Itä-Rooman keisari Theodosius I:n ja Länsi-Rooman valtakunnan keisarin Eugeniuksen välillä. Theodosiuksen armeija voitti taistelun, ja Itä-Rooma valloitti lopulta Länsi-Rooman valtakunnan. Keisari Eugenius vangittiin ja teloitettiin.[15]

Ensimmäisessä maailmansodassa Soča oli osa Italian rintamaa. Sen luona käydyissä kahdessatoista Isonzojoen taistelussa kaatui yli 300 000 itävaltalaista ja italialaista sotilasta. Taistelut kestivät toukokuusta 1915 marraskuuhun 1917. Joki tulvi niinä vuosina tavallista voimakkaammin toistuvien kaatosateiden vuoksi. Joki oli ennen maailmasotaa Itävalta-Unkarin puolella Italian rajan tuntumassa, mutta sodan jälkeen se jaettiin Jugoslavian ja Italian kesken.[16]

Kulttuuri ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sočaa on markkinoitu sen smaragdinvihreän värin perusteella ”smaragdin kauniina” ja sen on väitetty olevan yksi niistä harvoista joista, jotka säilyttävät kyseisen värin koko pituudeltaan.[17] Joki on myös innostanut runoilija Simon Gregorčičia kirjoittamaan tunnetuimman runonsa ”Soči” (”Sočaan”), jota pidetään slovenialaisen runouden mestariteoksena.[18]

Sočan varrella sijaitseva Bovec on markkinoinut itseään Slovenian extreme-urheilun pääkaupunkina. Melontaa alettiin harrastaa Bovecissa 1980-luvun puolivälissä. Melonta onkin suosittua Sočan monissa koskissa, ja Sočan melontakausi kestää maaliskuusta lokakuun loppuun.[19] Sočassa ovat harjoitelleet monet olympiamelojat. Sočassa voi harrastaa muutakin vesiurheilua, kuten koskenlaskua.[20][21]

Sočaa ja sen sivujokea Koritnicaa pitkin kulkee yhteensä 50 kilometriä melontakelpoista reittiä. Sočan koskiluokitus kattaa kaikki tasot (I–V eli helpoista vain kokeneille). Suosituin osuus on kahdeksan kilometriä pitkä Srepenica Trnovo, jonka luokitus on II–III (vaikeahko ja vaikea). Alueella on 14 virallista pistettä, joissa joko noustaan tai poistutaan joesta.[22][23]

Euroopan komissio antoi vuonna 2008 Sočalle erinomaisen matkailukohteen European Destinations of Excellence -tunnustuksen, minkä se sai ensimmäisenä kohteena Sloveniassa.[24] Palkinto myönnetään esimerkillisestä matkailuun liittyvästä työstä Euroopan Unionin alueella, ja valinta tehdään jokaisessa osallistujamaassa pidettävän kilpailun perusteella.[25] Vuonna 2008 tunnustus annettiin matkailukohteille, jotka ”ovat säilyttäneet perinteensä ja välittäneet ne sukupolvelta toiselle”.[26]

Sočan ylittävällä sillalla on kuvattu kohtaus vuoden 2008 Disney-elokuvaan Narnian tarinat: Prinssi Kaspian.[27]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soča.
  1. a b Reke dolge / Rivers longer stat.si. Ministrstvo za okolje, prostor in energijo - Agencija Republike Slovenije za okolje. Viitattu 27.1.2014. (sloveeniksi) / (englanniksi)
  2. Source of the Soča River slovenia.info. SPIRIT Slovenia. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  3. Sterry, Paul; Mackay, Andreew: Bonniers natuguider Fjärilar, s. 140. Albert Bonniers förlag, 2006. ISBN 9789100105136. (ruotsiksi)
  4. Soča river experience http://amigo.si/. Outdoor Adventures Agency. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  5. a b Soča – About the River see-river.net. Project - SEE River. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  6. Snoj, Marko: Etimološki slovar slovenskih zemljepisnih imen, s. 386–387. Ljubljana: Modrijan and Založba ZRC, 2009. ISBN 978-961-241-360-6. (sloveeniksi)
  7. Marble trout balkan-trout.com. Balkan Trout Restoration Group. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  8. Rivers flyfishing.si. Angling club - Ribiška družina Tolmin. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  9. Fly Fishing on the Soča River socavalleyholidays.com. Soca Valley Holidays. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  10. Fishing Regulations flyfishing.si. Angling club - Ribiška družina Tolmin. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  11. a b c d Rave, Paul; Holmes, Nigel; Dawson, Hugh & Withrington, David: River Habitat Survey in Slovenia: Results from 2005 (pdf) nora.nerc.ac.uk. 2005. Environment Agency. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  12. Project GEP Slovenian tasavallan sisäministeriön teknologiaosasto ja Italian talous- ja finanssiministeriö. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  13. Strabo: ”1”, Geography, Vol. V. Loeb Classical Library 211, 1928. ISBN 9780674992337. (englanniksi)
  14. Brockhaus' Konversations-Lexikon, s. 727. Leipzig, Berliini ja Wien: F. A. Brockhaus Verlag Leipzig, 1894. (saksaksi)
  15. Svoljšak, Drago: Battle of the river Frigidus: 5 and 6 September 394 ad tic-ajdovscina.si. Tourist Information Centre Ajdovščina. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  16. Battles - The Battles of the Isonzo, 1915-17 firstworldwar.com. Michael Duffy. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  17. White Water Rafting Rivers of the World - Slovenia - Soca River Whitewater Rafting rafting.co.uk. Splash White Water Rafting. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  18. Nazaj na seznam pesmi: Soči simongregorcic.si. Simongregorcic.Si. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi)
  19. Hillsdon, Mark: Active Traveller: Conquering the rapids of Slovenia's Soca Valley independent.co.uk. 17.4.2013. Independent Print Limited. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  20. At the rapids of Soča soca2013.si. European Canoe Association. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  21. Agency LIFE Adventures - Canyoning Slovenia slovenia.info. SPIRIT Slovenia. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  22. Soča River Slovenia internationalrafting.com. International Rafting Federation. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  23. Koskiluokitukset melontajasoutuliitto.fi. Melonta- ja soutuliitto ry. Viitattu 1.2.2014.
  24. The Soca River, Slovenia socavalleyholidays.com. Soca Valley Holidays. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  25. What is EDEN ec.europa.eu. Euroopan komissio. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  26. 2008 – Tourism and local intangible heritage http://ec.europa.eu/. Euroopan komissio. Viitattu 30.1.2014.
  27. Parts of Disney's Chronicles of Narnia to Be Shot in Slovenia ukom.gov.si. 22.02.2007. Government Communication Office. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)