Split
|
|
||
|---|---|---|
 |
||
 Lippu |
 Vaakuna |
|
|
|
||
  Split
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio |  Kroatia |
|
| Piirikunta | Split-Dalmatia | |
| Hallinto | ||
| – Pormestari | Željko Kerum | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 63 km² | |
| Korkeus | 0-178 m | |
| Väkiluku (2007) | 221 456 | |
| – Tiheys | 3 515 as./km² | |
| – Metropolialue | 408 251 | |
| Aikavyöhyke | UTC+1 | |
| – Kesäaika | UTC+2 | |
| Postinumero | 21000 | |
| Suuntanumero(t) | 21 | |
Split (Spalato) on Split-Dalmatian maakunnan pääkaupunki Kroatiassa, Adrianmereen pistävällä niemimaalla. Se on historiallisen Dalmatian alueen tärkein kaupunki. [1] Vuonna 2001 kaupungissa laskettiin asuvan 188 694 asukasta[2]; arvio vuonna 2007 on noin 221 500 asukasta.
Sisällysluettelo |
Historiaa[muokkaa]
Kaupunki on syntynyt keisari Diocletianuksen palatsin ympärille. Diocletianus oli kotoisin Dalmatian rannikolta. Diocletianuksen aikaan alueen merkittävin kaupunki oli Salona, joka sijaitsee Splitistä muutama kilometri sisämaahan päin. Hän asettui Splitiin rakennuttamaansa palatsiin erottuaan virasta heikon terveytensä takia noin vuonna 305. Diocletianus on haudattu palatsin alueella sijaitsevaan mausoleumiin, joka nykyisin toimii kirkkona.[3]
Keskiajalla Split kuului Kroatiaan, myöhemmin Kroatia-Unkarin kuningaskuntaan. Sen itsenäisyys oli varsin suurta: vuonna 1312 kaupunki löi omaa rahaansa. Venetsialaisten vallattua kaupungin 1420 sen virallinen kieli vaihtui italiaksi, vaikka väestö oli pääosin kroaatteja. Venetsian vallan romahtaessa 1797 kaupunki siirtyi Napoleonille ja sitten Itävalta-Unkarille.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Split oli vastamuodostuneen Jugoslavian tärkein satama Adrianmeren rannikolla. Se yhdistettiin rautatiellä muuhun Jugoslaviaan.
Elinkeinoelämä[muokkaa]
Splitin ilmasto on välimerellinen: heinäkuun maksimilämpötila 36°C, ja sateet ajoittuvat talvipuolelle vuotta. Niinpä matkailu sekä viinin ja oliivien viljely ovat alueelle tyypillisiä elinkeinoja. [4][5]
Kauppa ja turismi ovat nykyisin tärkeimmät työllistäjät. Splitissä on sementti- ja kemianteollisuutta, laivatelakka ja alumiinisulatto. Myös elintarvikkeiden jalostus on viriämässä. Splitin satamasta on säännölliset lauttayhteydet lähisaarille sekä Kreikkaan ja Italiaan.[6]
Urheilu[muokkaa]
Kaupungin suurin jalkapallojoukkue on HNK Hajduk Split, joka pelaa pelinsä Poljud Stadionilla. Seuran viimeisin mestaruus on vuodelta 2005.
Koripalloa kaupungissa pelaa KK Split, joka on muun muassa voittanut Euroopan mestaruuden kolmesti.
Kaupunki toimi näyttämönä vuoden 2009 Käsipallon MM-kisojen. Myös yleisurheilun EM-kisat 1990 pidettiin kaupungissa.
Lähteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- http://www.visit-croatia.co.uk/split/
- http://www.split.hr/
- Pilvi Torsti: Sankarimatkailijan Slovenia, Kroatia sekä Bosnia & Hertsegovina (Taifuuni 2002, toinen uudistettu painos Like 2007)
- Pilvi Torsti: Sankarimatkailija Adrianmeren rannikolla (Like 2007)
- Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin (Otava 1999)
