Split

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Split
SplitM1.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Split

Koordinaatit: 43°30′0″N, 16°26′0″E

Valtio Kroatian lippu Kroatia
Piirikunta Split-Dalmatia
Hallinto
 – Pormestari Željko Kerum
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 63 km²
Korkeus 0-178 m
Väkiluku (2007) 221 456
 – Tiheys 3 515 as./km²
 – Metropolialue 408 251
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 21000
Suuntanumero(t) 21
Diocletianuksen palatsi
Ilmakuvaa kaupungin satamasta ja Diocletianuksen palatsista
Tämä artikkeli kertoo kaupungista Kroatiassa. Katso myös Split-albumi tai lohkominen.

Split (Spalato) on Split-Dalmatian maakunnan pääkaupunki Kroatiassa, Adrianmereen pistävällä niemimaalla. Se on historiallisen Dalmatian alueen tärkein kaupunki. [1] Vuonna 2001 kaupungissa laskettiin asuvan 188 694 asukasta[2]; arvio vuonna 2007 on noin 221 500 asukasta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Split sijaitsee Žrnovnica-joen länsipuolella ja Jadarin itäpuolella. Niemimaan länsilaidalla kasvaa Marjan-metsä.[3]

Split kuuluu Välimeren aurinkoisimpiin paikkoihin, vuodessa mitataan 2700 tuntia auringonpaistetta.[3] Vuoden kuuminta aikaa on heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on lähes 30 astetta. Keskimääräinen alin on kylmimmillään tammikuussa +5 astetta. Sadetta saadaan eniten talvella, marras-joulukuussa tulee yli sata millimetriä kuussa, kesällä 30-50 mm kuussa.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki on syntynyt keisari Diocletianuksen palatsin ympärille. Diocletianus oli kotoisin Dalmatian rannikolta. Diocletianuksen aikaan alueen merkittävin kaupunki oli Salona, joka sijaitsee Splitistä muutama kilometri sisämaahan päin. Hän asettui Splitiin rakennuttamaansa palatsiin erottuaan virasta heikon terveytensä takia noin vuonna 305. Diocletianus on haudattu palatsin alueella sijaitsevaan mausoleumiin, joka nykyisin toimii kirkkona.[5] Palatsi ympäristöineen on Unescon maailmanperintökohde.[6]

Keskiajalla Split kuului Kroatiaan, myöhemmin Kroatia-Unkarin kuningaskuntaan. Sen itsenäisyys oli varsin suurta: vuonna 1312 kaupunki löi omaa rahaansa. Venetsialaisten vallattua kaupungin 1420 sen virallinen kieli vaihtui italiaksi, vaikka väestö oli pääosin kroaatteja. Venetsian vallan romahtaessa 1797 kaupunki siirtyi Napoleonille ja sitten Itävalta-Unkarille.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Split oli vastamuodostuneen Jugoslavian tärkein satama Adrianmeren rannikolla. Se yhdistettiin rautatiellä muuhun Jugoslaviaan.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Splitin ilmasto on välimerellinen: heinäkuun maksimilämpötila 36°C, ja sateet ajoittuvat talvipuolelle vuotta. Niinpä matkailu sekä viinin ja oliivien viljely ovat alueelle tyypillisiä elinkeinoja. [7][8]

Kauppa ja turismi ovat nykyisin tärkeimmät työllistäjät. Splitissä on sementti- ja kemianteollisuutta, laivatelakka ja alumiinisulatto. Splitin satamasta on säännölliset lauttayhteydet lähisaarille sekä Kreikkaan ja Italiaan.[9]

Splitissä toimii vuonna 1974 perustettu yliopisto ja merentutkimuslaitos.[9]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin suurin jalkapallojoukkue on HNK Hajduk Split, joka pelaa pelinsä Poljud Stadionilla. Seuran viimeisin mestaruus on vuodelta 2005.

Koripalloa kaupungissa pelaa KK Split, joka on muun muassa voittanut Euroopan mestaruuden kolmesti.

Kaupunki toimi vuoden 2009 Käsipallon MM-kisojen näyttämönä. Myös yleisurheilun EM-kisat 1990 pidettiin kaupungissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. www.hr [vanhentunut linkki]
  2. Norwegian Embassy
  3. a b O gradu Split.hr. Viitattu 9.3.2014. (kroatiaksi)
  4. Climatological Information Split World Meteorological Organization. Viitattu 8.3.2014.
  5. Diocletian's Palace Split info. Viitattu 9.3.2014.
  6. Historical Complex of Split with the Palace of Diocletian Unesco. Viitattu 9.3.2014.
  7. Kroatia.fi: Sääolosuhteet
  8. Kroatia.fi: Viininviljely [vanhentunut linkki]
  9. a b Split Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • http://www.visit-croatia.co.uk/split/
  • http://www.split.hr/
  • Pilvi Torsti: Sankarimatkailijan Slovenia, Kroatia sekä Bosnia & Hertsegovina (Taifuuni 2002, toinen uudistettu painos Like 2007)
  • Pilvi Torsti: Sankarimatkailija Adrianmeren rannikolla (Like 2007)
  • Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin (Otava 1999)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Split.