Savinja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savinja
Savinja kuvattu Celjessä
Savinja kuvattu Celjessä
Alkulähde Rinkan vesiputous
46°22′11″N, 14°38′39″EKoordinaatit: 46°22′11″N, 14°38′39″E
Laskupaikka Sava
Maat Slovenian lippu Slovenia
Pituus 102 km
Alkulähteen korkeus 1 310 m
Valuma-alue 1 848 km²

Savinja on joki Koillis-Sloveniassa. Savinja virtaa pääasiassa Ylä- ja Ala-Savinjan jokilaaksoissa, Laškon ja Celjen kaupunkien läpi. Savinjan alkulähteenä on Rinkan vesiputous ja laskupaikkana Savajoki. Savinja on usein tulvinut, kuten vuosina 1990 ja 1998.[1] Savinjalla on pituutta 102 kilometriä ja se on pisin joki, joka virtaa vain Sloveniassa.[2]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savinja kuvattuna postikortissa vuonna 1914.

Nimi Savinja on lähtöisin sanasta Savьn′a, joka taas on johdettu Savajokea tarkoittavasta sanasta. Saksan kielen sana Sann on todistettu myöhemmin. Paikalliset tuntevat joen myös nimellä Sáu̯ńe. Sana Savьn′a on muotoutunut muotoon Savnja nykysloveenissa. Nimen uskotaan olevan esislaavilaista alkuperää.[3]

Historian kuluessa Savinjasta on käytetty muun muassa seuraavia nimityksiä:

  • fluvius Sana (800-luku)[4]
  • inter fluenta Souuuę et Sounę (1016)[4]
  • Seuna (1016)[4]
  • Souna (1025,1028)[4]
  • inter fluenta Souuuae et Sounae (1028)[4]
  • Sounital (1042)[4]

Roomalainen jumalatar Adsaluta, jonka alttareita on löydetty Savan alueelta, tunnistettiin pitkään Savinjaksi. Nykyään tutkijat eivät usko Adsalutan ja Savinjan yhteyteen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Study of Historical Floods in Central and Eastern Europe from an Intergrated Flood Management Viewpoint – Slovenia apfm.info. World Meteorological Organization. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  2. Reke, dolge nad 25 km, in njihova padavinska območja / Rivers, longer than 25 km, and their catchment areas stat.si. 09.04.2002. Ministrstvo za okolje, prostor in energijo - Agencija Republike Slovenije za okolje. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi) / (englanniksi)
  3. Snoj, Marko: Etimološki slovar slovenskih zemljepisnih imen, s. 386–387. Ljubljana: Modrijan and Založba ZRC, 2009. ISBN 978-961-241-360-6. (sloveeniksi)
  4. a b c d e f Udolph, Jürgen: Alteuropa in Kroatien: der Name der Sava/Save (.pdf) hrcak.srce.hr. 26.06.2003. Leipzig: Hrčak. Viitattu 28.1.2014. (saksaksi)
  5. Šašel Kos, Marjeta: Reka kot božanstvo - Sava v antiki (.pdf) iza.zrc-sazu.si. Znanstvenoraziskovalni Center Slovenske Akademije Znanosti in Umetnosti. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi)