Medici
Sivulta puuttuu 
Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1200-luvulta 1700-luvulle. Sukuun kuuluu muun muassa kolme paavia, useita Firenzen ja Toscanan hallitsijoita sekä myöhemmin Ranskan kuningashuoneen jäseniä. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi. Nimen Medici alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se saattaa viitata apteekkialaan. Erään tarinan mukaan yksi suvun kantaisistä olisi ollut Kaarle Suuren lääkäri (medicus, lat. lääkäri). Vaikka Niccolò Machiavelli omisti Mediceille kuuluisan teoksensa Ruhtinas, eivät Medicit alun perin olleet siniverisiä vaan ennemminkin porvareita. Varhaiset Medicit harjoittivat puuhiilikauppaa ja pian myös yrttien keräilyä ja myymistä. Yrttejä käytettiin lääketarkoitukseen ja siten Mediceistä tuli farmaseutteja. Mahdollisesti tästä tulee nimi "Medici" (it. medico, suom. lääkäri)sekä vaakunan heraldiset pallot tai "pillerit". Varsinaisen elämänuransa ja omaisuutensa varakkaimmat ja tunnetuimmat Medici-suvun jäsenet ansaitsivat kaupankäynnillä, erityisesti kangaskaupalla sekä pankkitoiminnalla. Medicien pankki oli Euroopan arvostetuimpia ja menestyneimpiä. pankkiiritoimintaa Mediceillä oli Italiassa, Flanderin Brüggessä, Genevessä ja Lontoossa. Suurin osa toiminnasta tapahtui kuitenkin Italiassa.
Giovanni di Bicci de' Medici (1360–1429) oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici, ja häntä voidaan pitää suvun perustajana. Hänen poikansa Cosimo de' Medici (Cosimo Vanhempi) (1389–1464) oli ensimmäinen Medici, joka sai Firenzen epävirallisen hallitsijan Gran maestron aseman. Hänen jälkeläisensä hallitsivat käytännössä Firenzeä vuoteen 1494 saakka, jolloin heidät karkotettiin sieltä.[1] Cosimon pojan Pieron (1416-1469) poika Lorenzo de' Medici (1449-1492) sai lisänimen "Il Magnifico". Lorenzon aikaan Italian renessanssi oli huipussaan ja Medicit tukivat ahkerasti ajan taiteilijoita, runoilijoita sekä filosofeja. Medicit kuitenkin palasivat Firenzeen 1500-luvun alussa[1], ja Cosimoa seurannut Medicien "vanhempi" sukuhaara hallitsi Firenzeä vuoteen 1537 saakka. Keisari Kaarle V nimitti Alessandro de' Medicin Firenzen perinnölliseksi herttuaksi[1]. Hänen jälkeensä asema siirtyi "nuoremmalle" haaralle, johon kuulunut Cosimo I de' Medici tuli ensin Firenzen herttuaksi ja myöhemmin vuonna 1569 Toscanan suurherttuaksi[1]. Hänestä polveutunut sukuhaara hallitsi sen jälkeen Toscanaa suurherttuakuntana vuoteen 1737 saakka.[1]
Sisällysluettelo |
Taiteet ja arkkitehtuuri [muokkaa]
Medici-suvun merkittävimmät saavutukset liittyvät taiteen ja arkkitehtuurin tukemiseen. Suku oli melkeinpä kaikkien renessanssin merkittävien taiteilijoiden mesenaatti. Suvun perustaja Giovanni di Bicci de' Medici tuki Tommaso Masacciota ja San Lorenzon kirkon restaurointia. Cosimo Vanhempi tuki mm. Donatelloa ja Fra Filippo Lippia. Merkittävin Medicien tukema taiteilija oli Michelangelo, jota tukivat useat Medicit Lorenzo de' Medicistä alkaen. Medicit olivat myös merkittäviä taiteenkeräilijöitä, ja nykyään heidän kokoelmansa muodostaa Firenzen Uffizin gallerian rungon.
Arkkitehtuurin puolella Medicien vaikutus näkyy monissa firenzeläisissä rakennuksissa, kuten Uffizin galleriassa, Pittin palatsissa (Palazzo Pitti), Bobolin puutarhoissa ja Belvederen linnoituksessa.
Suvun huomattavia jäseniä [muokkaa]
- Salvestro de' Medici (1331–1388), johti ciompien kapinan vastaista taistelua, tuli Firenzen diktaattoriksi ja karkotettiin 1382
- Giovanni di Bicci de' Medici (1360–1429), palautti suvun mahdin ja teki siitä Euroopan rikkaimman
- Cosimo de' Medici (Vanhempi) (1389–1464), Medicien poliittisen dynastian perustaja
- Lorenzo de' Medici (1449–1492), Firenzen johtaja renessanssin kultakaudella.
- Giovanni de' Medici (1475–1523), tunnettu myös paavi Leo X:nä
- Giulio de' Medici (1478–1534), tunnettu myös paavi Klemens VII:na
- Cosimo I Suuri (1519–1574), Toscanan ensimmäinen suurherttua
- Katariina de' Medici (1519–1589), Ranskan kuningatar
- Ferdinando I de' Medici (1549–1609), kardinaali, Toscanan suurherttua[2]
- Alessandro Ottaviano de' Medici (1535–1605), tunnettu myös paavi Leo XI:na.
- Maria de' Medici (1573–1642), Ranskan kuningatar ja sijaishallitsija.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, artikkelit Firenze ja Medici, WSOY 1998, ISBN 951-0-33044-2
- ↑ Christoph Hoffmann: Stammbaum der Familie Medici (PNG) Viitattu 18.3.2013.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Ulla Britta Ramklint: Medicit. Edita, 2007. ISBN 978-951-3-74966-8.
- Medicien suvun sukupuu (saksaksi)
