Kyklooppi (mytologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyklooppi Polyfemos, Johann Heinrich Wilhelm Tischbeinin maalaus vuodelta 1802.

Kykloopit (kreikaksi Κύκλωψ) olivat kreikkalaisessa mytologiassa jättiläisiä, joilla oli vain yksi silmä keskellä otsaa.

Kolme ensimmäistä kyklooppia olivat Uranoksen ja Gaian lapsia. Uranos pelkäsi kyklooppien voivan syrjäyttää hänet ja karkotti ne Tartarokseen. Kun Kronos syrjäytti Uranoksen ja anasti häneltä vallan, Kronos päästi kykloopit ulos. Ennen pitkää hän alkoi isänsä tavoin pelätä kyklooppien vallankaappausyritystä ja syöksi ne takaisin Tartaroksen kuiluihin.

Kykloopit auttoivat Olympoksen jumalia taisteluissa titaaneja vastaan. Kun Kronos kukistui, Zeus vapautti kykloopit ja kiitollisuuttaan kykloopit takoivat Zeukselle ja hänen veljilleen ainutlaatuisia esineitä, kuten Zeuksen salamat, Poseidonin kolmikärjen ja Haadeksen näkymättömäksi tekevän kypärän.

Kykloopit olivat hyvin taitavia seppiä ja heidän väitettiin rakentaneen Mykenen ja Tirynsin muurit. He olivat myös raakoja ja villejä lammaspaimenia, jotka saattoivat syödä epäonnisia ihmisiä. Jotkut kykloopit olivat merenjumala Poseidonin jälkeläisiä, kuten Odysseiassa esiintynyt kyklooppi Polyfemos, jonka vangiksi Odysseus joutui. Muinaiset roomalaiset uskoivat kyklooppien työskentelevän Sisiliassa Etna-tulivuoren uumenissa Vulcanuksen johdolla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]