Fii

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreikkalaiset aakkoset
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma Δ δ delta
Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta Η η eeta Θ θ theeta
Ι ι ioota Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron Π π pii
Ρ ρ rhoo Σ σ sigma Τ τ tau Υ υ ypsilon
Φ φ fii Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Luettelo kirjaimista
Ϝ ϝ digamma Ϛ ϛ stigma Ͱ ͱ heeta
Ϻ ϻ san Ϸ ϸ shoo Ϙ ϙ koppa Ϡ ϡ sampii

Fii (Φ, φ) on kreikkalaisten aakkosten 21. kirjain. Pieni fii voi esiintyä kahdenlaisena muotona, avoimena (φ) tai suljettuna (ϕ). Sen äännearvo nykykreikassa on f, muinaiskreikassa se oli hyvin voimakkaasti aspiroitu p, joka oli lähellä äänneyhdistelmää ph.[1] Tästä kreikan kielessä aikoinaan tapahtuneesta äänteenmuutoksesta johtuu, että nykyisinkin useissa kielissä käytetään varsinkin kreikkalaisperäisissä lainasanoissa kirjainyhdistelmää ph f-äänteen merkkinä.

Fiin merkkiä ei pidä sekoittaa merkkeihin Ø tai ø (jotka luetaan "ö") eikä halkaisijan merkkiin ø.

Fiillä voidaan tarkoittaa myös lukua 1,618..., jota pidetään maailmankaikkeuden yleisimpänä lukuna. Fii on luonnossa niin yleinen, että keskiajan ihmiset pitivät sitä jumalallisena. Se löytyy tietyllä tavalla laskettuna muun muassa kultaisesta leikkauksesta (kuten alla on mainittu), ruusun terälehdistä, Madonnan valtaistuimesta, mustan aukon pyörimisnopeuden laskemiseen käytettävästä kaavasta ja monesta muusta. Myös ihmisen kehosta löytyy lukemattomia esimerkkejä fiistä: mittaa esimerkiksi itsesi varpaista päähän ja varpaista napaan ja jaa nämä luvut. Saat saman tuloksen myös jakamalla mittaustuloksen olkapäästä sormenpäihin ja olkapäästä kyynärvarteen. Myös sormissa, varpaissa ja sisäelimissä on lukemattomia esimerkkejä fiistä.

Fiin merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koodaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneissa Φ koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Φ φ
ASCII, koodisivut
437, 852, 860, 861, 862, 863

0xE8

0xED
koodisivut 850, 857, 864 ei ole ei ole
koodisivu 869 0xD2 0xF3
Unicode U+03A6 U+03C6
U+03D5 (ϕ)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. James Morwood: Oxford Grammar of Classical Greek, s. 2. Oxford University Press. ISBN 0-19-860456-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]