Gamma

Gamma (kreik. γάμμα, Γ/γ) on kreikkalaisten aakkosten kolmas kirjain. Muinaiskreikassa gamman normaali äännearvo oli soinnillinen velaarinen klusiili [ɡ], mutta nykykreikassa se on muuntunut soinnilliseksi frikatiiviksi, joka ääntyy velaarisena [ɣ] tai etuvokaalin [e, i] edellä palataalisena [ʝ]. Sekä muinais- että nykykreikassa gamma ääntyy kuitenkin velaarisena nasaalina [ŋ], jos sitä seuraa toinen velaarinen konsonantti.

Latinalaisissa aakkosissa gammaa vastasi alun perin kirjain C/c, jonka muunnelmana myöhemmin kehittyi G/g. Kyrillisessä kirjaimistossa gammaa vastaa kirjain Г/г.

Kirjaimen muoto ja muunnelmat

Gamma syntyi muunnelmana foinikialaisesta kirjaimesta 𐤂 (gaml), jonka alkuperäinen muoto on ehkä kuvastanut kamelia tai kamelin kyttyrää. Kreikkalainen suuraakkonen Γ on kääntynyt niin, että se näyttää pystyyn nostetulta suorakulmalta, jonka yläsivu työntyy oikealle.

Kreikkalainen pienaakkonen γ perusviivan alle ulottuvine typografisine pidennyksineen muistuttaa latinalaista pienaakkosta y, mutta siinä missä latinalaisen y:n pidennys suuntautuu alaviistoon vasemmalle, gamman alapidennys tapaa suuntautua suoraan alaspäin. Lisäksi kirjasintyypistä riippuen toinen gamman yläosan haaroista on usein hieman kaareva.

Latinalainen gamma

Kansainväliseen foneettiseen kirjaimistoon (IPA) sisältyy erikseen niin sanottu latinalainen gamma ɣ, joka muistuttaa kreikkalaista pienaakkosta, mutta sen alaosa muodostaa silmukan. Foneettisessa kirjoituksessa latinalaisella gammalla merkitään soinnillista velaarista frikatiivia. (Lisäksi foneettiseen kirjaimistoon sisältyy latinalaista gammaa muistuttava mutta kokonaan perusviivan yläpuolella pysyvä niin sanottu oinaansarvikirjain ɤ, jota on joskus kutsuttu naperogammaksi, engl. baby gamma; se ei kuitenkaan edusta mitään konsonanttia vaan laveaa puolisuppeaa takavokaalia.)

Latinalaisesta gammasta on kehitetty myös suuraakkonen Ɣ, joka on muodoltaan kuin isonnettu pienaakkonen. Suuraakkosta ei tarvita foneettisessa kirjoituksessa, mutta sitä voidaan käyttää pienaakkosen ohella eräiden kielten oikeinkirjoituksessa.

Gamman merkityksiä

• Kreikkalaisissa numeroissa gamma merkitsi lukua 3.
• Matematiikassa suuraakkosta Γ käytetään gammafunktion ja gamma-jakauman symbolina.
• Kansainvälisessä yksikköjärjestelmässä pienaakkonen γ (kursivoituna) voi toimia tasokulman tunnuksena.
• Fysiikassa γ on lämpölaajenemisen tilavuuskerroin (yksikkö 1/°C).
• Fysiikassa γ:lla merkitään usein myös Lorentzin tekijää $\frac{1}{\sqrt{1 - (\frac{v}{c})^2}} = \frac{\mathrm{d}t}{\mathrm{d}\tau}$
• Kemiassa γ on aktiivisuuskertoimen tunnus.
• Radioaktiivisessa hajoamisessa suurienergiainen fotoni (ks. gammasäteily).
• Gammakorjaus televisioiden ja monitorien kirkkauden säädössä sekä kuvankäsittelyssä viittaa teho–kirkkaussäädön potenssikertoimeen.

Gamman merkki tietokonejärjestelmissä

Merkki	Unicode	Selite	HTML-viittaus	ISO 8859-7
Kreikkalaisia ja koptilaisia merkkejä
Γ	U+0393	kreikkalainen suuraakkonen gamma	Γ Γ Γ	0xC3
γ	U+03B3	kreikkalainen pienaakkonen gamma	γ γ γ	0xE3
Latinalaisen merkistön laajennusosa B
Ɣ	U+0194	latinalainen suuraakkonen gamma	Ɣ Ɣ
IPA-täydennyksiä
ɣ	U+0263	latinalainen pienaakkonen gamma	ɣ ɣ
ɤ	U+0264	latinalainen pienaakkonen oinaansarvi	ɤ ɤ
Kirjainsymboleita
ℽ	U+213D	kaksoisviivallinen pieni gamma	ℽ ℽ
ℾ	U+213E	kaksoisviivallinen suuri gamma	ℾ ℾ
Koptilaisia merkkejä
Ⲅ	U+2C84	koptilainen suuraakkonen gamma	Ⲅ Ⲅ
ⲅ	U+2C85	koptilainen pienaakkonen gamma	ⲅ ⲅ