Fryygian kieli

Fryygia oli muinaisessa Fryygiassa puhuttu indoeurooppalainen kieli, joka kuoli viimeistään 600-luvulla. Fryygia on läheistä sukua kreikan ja muinaismakedonian kielille. Näitä kieliä yhdistävä piirre on se, että ne eivät ole osallistuneet ns. satemisaatioon eli indoeurooppalaisen kantakielen palataalisten velaarien sibiloitumiseen.

Sukulaissanoja

Muun muassa seuraavat fryygiankieliset sanat tunnetaan:

• anar (mies)
• attagos (vuohi)
• balaios (nopea)
• bedu (vesi)
• bekos (leipä)
• belte (suo)
• brater (veli)
• daket (tehdä)
• germe (lämmin)
• kakon (sairas)
• knoumane (hauta)
• mater (äiti)
• meka (suuri)
• zamelon (orja)

Kirjallisuus

• Mallory, James P. (1989) In search of the Indo-Europeans. Language, archaeology and myth. London: Thames & Hudson.

Kuolleita kieliä (luettelo)

Afroaasialaiset kielet	egypti, kopti, puuni, sened
Austronesialaiset kielet	niuatoputapu
Balttilaiset kielet	muinaispreussi, jatvingia, kuuri, semigallia
Bantukielet	kpati
Dravidakielet	arwi
Eskimo-aleuttilaiset kielet	sireniki
Germaaniset kielet	burgundi, fingali, gootti, krimin gootti, langobardi, muinaishollanti, norni, vandaali, yola
Indoeurooppalaiset kielet	daakia, fryygia, heetti, lyydia, lyykia, muinaiskreikka, lusitania, tokaari, traakia
Indoiranilaiset kielet	avestan, azari, paali, sogdian
Isolaattikielet	adai, elam, etruski, iberia, sumeri
Itaaliset kielet	latina, oski, umbri, volski
Kelttiläiset kielet	britti, cumbri, galatia, galli, galwegialainen gaeli, keltiberi, lepontti, pikti
Mongolikielet	khitan
Romaaniset kielet	auregnais, dalmaatti, mozrabia
Slaavilaiset kielet	polabi, slovintsi
Tiibetiläis-burmalaiset kielet	Zhang-Zhung
Tunguusikielet	jurtšen
Tupi-kielet	jorá, kanoé, karipúna, kepkiriwát, maritsauá, paranawát, pauserna, potiguára, tukumanféd, tupinikin, tupinambá, tupí, turiwára, wiraféd
Turkkilaiset kielet	bulgaari, hunni, kasaari, kumaani, petseneggi
Uralilaiset kielet	akkalansaame, juratsi, kamassi, keminsaame, matori, merja, meštšera, muroma
Elvytetyt kielet	heprea, korni, manksi