Wikipedia
Fryygia oli muinaisessa Fryygiassa puhuttu indoeurooppalainen kieli. Se kuoli viimeistään 600-luvulla. Fryygian kielen uskotaan olleen läheistä sukua traakialle ja ehkä armenialle.
Fryygian kielessä arvellaan olleen vähintään neljä sijamuotoa, kolme sukua ja verbien arvellaan taipuneen aika- ja persoonamuodoissa.
[muokkaa] Luettelo sanoista
Muun muassa seuraavat fryygiankieliset sanat tunnetaan:
- anar (mies)
- attagos (vuohi)
- balaios (nopea)
- bedu (vesi)
- bekos (leipä)
- belte (suo)
- brater (veli)
- daket (tehdä)
- germe (lämmin)
- kakon (sairas)
- knoumane (hauta)
- mater (äiti)
- meka (suuri)
- zamelon (orja)
| Afroaasialaiset kielet |
egypti, kopti, puuni, sened |
| Austronesialaiset kielet |
niuatoputapu |
| Balttilaiset kielet |
muinaispreussi, jatvingia, kuuri, semigallia |
| Bantukielet |
kpati |
| Dravidakielet |
arwi |
| Eskimo-aleuttilaiset kielet |
sireniki |
| Germaaniset kielet |
gootti, krimin gootti, langobardi, muinaishollanti, norni, vandaali, yola |
| Indoeurooppalaiset kielet |
daakia, fryygia, heetti, lyydia, lyykia, muinaiskreikka, lusitania, traakia |
| Indoiranilaiset kielet |
paali, sogdian |
| Isolaattikielet |
adai, elam, etruski, iberia, sumeri |
| Itaaliset kielet |
latina, oski, umbri, volski |
| Kelttiläiset kielet |
britti, cumbri, galatia, galli, galwegialainen gaeli, keltiberi, lepontti, pikti |
| Mongolikielet |
khitan |
| Romaaniset kielet |
auregnais, dalmaatti, mozrabia |
| Slaavilaiset kielet |
polabi, slovintsi |
| Tiibetiläis-burmalaiset kielet |
Zhang-Zhung |
| Tunguusikielet |
jurtšen |
| Tupi-kielet |
jorá, kanoé, karipúna, kepkiriwát, maritsauá, paranawát, pauserna, potiguára, tukumanféd, tupinikin, tupinambá, tupí, turiwára, wiraféd |
| Turkkilaiset kielet |
bulgaari, hunni, kasaari, kumaani, petseneggi |
| Uralilaiset kielet |
akkalansaame, juratsi, kamassi, keminsaame, matori, merja, metserä, muroma |
| Elvytetyt kielet |
heprea, korni, manksi |
