B-solu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Plasmasolu.

B-solut kuuluvat immuunijärjestelmän soluihin eli lymfosyytteihin. Ne huolehtivat osaltaan elimistön spesifisen puolustusjärjestelmän humoraalisesta eli vasta-ainevälitteisestä immuniteetista. B-soluista käytetään myös nimityksiä B-imusolu ja B-lymfosyytti, ja niiden osuus on noin 20 % veren kaikista imusoluista.[1]

Muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B-imusolut muodostuvat luuytimessä olevista kantasoluista ja jäävät myös kypsymään luuytimeen toisin kuin T-imusolut. Kypsymisen jälkeen B-solut kulkevat veren mukana sekundaarisiin imukudoselimiin, joihin ne pysähtyvät ja alkavat jakautua. Muodostuminen ja kypsyminen jatkuvat koko elämän ajan.[1]

Kun B-imusolut aktivoituvat, suurin osa niistä erilaistuu vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi ja osasta kehittyy B-muistisoluja.[1]

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisen B-imusolun solukalvossa on tuhansia samanlaisia antigeenireseptorimolekyylejä, jotka sitoutuvat kukin omaan antigeenityyppiinsä. Sitoutumisen jälkeen B-solu erilaistuu plasmasoluksi, joka alkaa tuottaa solun pinnan antigeenireseptorien kaltaisia vasta-aineita.[1] Vasta-aineet kiertävät imunesteen ja veren mukana ja sitovat kohtaamiaan antigeenejä aiheuttaen niiden tuhoutumisen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 327-328. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-x.
  2. Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 333-334. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-x.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.