Keuhkoahtaumatauti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahtaumapesäkkeitä keuhkokudoksessa

Keuhkoahtaumatauti tai COPD (engl. Chronic obstructive pulmonary disease) tarkoittaa hengitysteiden hitaasti etenevää, pääosin palautumatonta ahtaumaa. Siihen liittyy hidastunut uloshengitysvirtaus. Sairauden keskeisiä oireita ovat hengenahdistus, limannousu ja yskä. Tupakointi on tärkein keuhkoahtaumatautia aiheuttava tekijä. Tupakoivista miehistä arviolta 35 prosenttia sairastuu tautiin. Joskus kyseessä on perinnöllinen alfa-1-antitrypsiinin puutos.[1][2] Sairauden esiintyvyys maailmassa kasvaa[3] ja sairastuneita Suomessa on 200 000[4]. Keuhkoahtaumataudin kustannukset ovat Suomessa vuosittain satoja miljoonia euroja [5].

Sairauden ilmiasuun vaikuttaa kolme osatekijää, joiden osuus vaihtelee: keuhkolaajentuma, krooninen keuhkoputkentulehdus ja pienten ilmateiden ahtauma. Keuhkolaajentuma eli emfyseema tarkoittaa pysyvää ilmateiden laajentumaa, joka syntyy kun keuhkojen kaasujenvaihtoon osallistuva kudos tuhoutuu. Krooninen keuhkoputkentulehdus määritellään pitkäaikaiseksi limannousuksi, joka kestää vähintään kolme kuukautta ainakin kahtena peräkkäisenä vuotena. Keuhkoahtaumatauti on koko elimistön tulehdustila. Se nostaa riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin.[1][2] Siihen voi liittyä myös kuihtumista ja osteoporoosia.[6].

Keuhkoahtaumataudin syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun jokin jatkuva ärsytys aiheuttaa limaneritystä keuhkoputkessa, putken seinämät kovettuvat vähitellen, ja ilman kulkuaukko pienenee. Samalla pienimpien keuhkorakkuloiden seinien rakenne rappeutuu, ja rakkulat löystyvät ja laajenevat. Tämä laajeneminen kehittyy vähitellen emfyseemaksi, jolloin rakkuloiden joustavuus ja hapenottokyky ratkaisevasti vähenevät. Vaikka emfyseema onkin suomeksi keuhkolaajentuma, tämä laajeneminen ei tule hengityksen hyödyksi, vaan ilma jää loukkuun, mistä sen sisältämä happi ei pääse kulkeutumaan verenkiertoon.

Tärkein taudille altistava tekijä on tupakointi. Tupakoimattomuus ehkäisee sairastumista ja hidastaa toimintakykyä vakavasti rajoittavien oireiden ja sairauksien pahenemista [7]. Yli 95 % COPD-potilaista tupakoi. Eri henkilöillä näyttää olevan hieman eriasteinen alttius tautiin. Terveyskirjasto.fi-sivuston mukaan tautia aiheuttaa tupakansavu. [8]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi keuhkoahtaumatauti voi olla lähes oireeton. Tyypillisiä oireita ovat yskä, limannousu ja etenkin rasituksessa ilmaantuva hengenahdistus. Hengitys voi vinkua. Taudin edetessä ilmaantuu toistuvia hengitystieinfektioita ja hengenahdistusta kevyessäkin rasituksessa. Koska useat sairastuneet tottuvat oireisiinsa, päästään diagnoosiin usein vasta kun suuri osa keuhkojen toimintakyvystä on menetetty.[1]

COPD:n ja astman oireet muistuttavat osittain toisiaan. Astman syntymekanismi on kuitenkin erilainen ja hoito poikkeaa COPD:stä, vaikka kumpaakin sairautta hoidetaan osittain samoilla lääkkeillä. Tauti on helposti todettavissa spirometrialla eli mittaamalla keuhkojen tilavuutta ja uloshengityskapasiteettia. Laitteistoa ei ole joka terveysasemalla, mutta Hengitysliitto pyrkii toimittamaan mahdollisimman monelle terveysasemalle ns. minispirometrin, jota voidaan pitää kädessä kuten matkapuhelinta. Astma poikkeaa COPD:sta erityisesti siinä, että astmapotilaan keuhkojen suorituskyky vaihtelee voimakkaasti.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parantavaa hoitoa keuhkoahtaumatautiin ei ole olemassa, sillä muutokset hengitysteissä ovat luonteeltaan pysyviä. Taudin oireita voidaan lievittää, mutta lääkehoidolla ei yleensä saavuteta kovin hyvää tulosta.

Astmalääkkeet kuten kortikoidisumuttimet voivat joskus tuoda jonkinasteista lievitystä, mutta joillekin COPD-potilaille ne eivät vaikuta lainkaan. Pientä helpotusta voidaan saada antikolinergisillä lääkkeillä, mutta ainoa varmasti lieventävä lääke on happikaasu. Happilisäystä täytyy kuitenkin käyttää varoen, jotta vältettäisiin hiilidioksidipitoisuuden kasvu veressä.

Vaikka tauti on parantumaton, tupakoinnin lopettaminen kokonaan hidastaa huomattavasti sen etenemistä. Joissain tapauksissa on mahdollista tehdä keuhkoahtaumaa sairastavalle potilaalle keuhkonsiirto.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi06040
  2. a b http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp00012
  3. Mannino DM. & Buist SA. 2007. Global burden of COPD: risk factors, prevalence, and future trends. The Lancet. 370(9589),765-773.
  4. http://www.heli.fi/hengityssairaudet/keuhkoahtauma/
  5. Tynkkynen L-K., Klaukka T., Pietinalho A., RissanenP 2009. COPD:n kustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin aiemmin arvioitiin. Suomen Lääkärilehti. 23, 2095-2099.
  6. Tkac J., Man SF. & Sin DD. 2007. Systemic consequences of COPD. Review. Therapeutic Advances in Respiratory Disease. 1(1):47-59.
  7. Peto R., Speizer FE., Cochrane AL., Moore F., Fletcher CM., Tinker CM., Higgins IT., Gray RG., Richards SM., Gilliland J.& Norman-Smith B. 1983.The relevance in adults of air-flow obstruction, but not of mucus hypersecretion, to mortality from chronic lung disease. Results from 20 years of prospective observation. American Review of Respiratory Disease. 128(3), 491-500.
  8. Keuhkoahtaumatauti, Terveyskirjasto.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuhkoahtaumatauti.