Keuhkoahtaumatauti
Sivulta puuttuu Keuhkoahtaumatauti tai COPD (engl. Chronic obstructive pulmonary disease) on kehon yleistulehdussairaus ja sen keskeisin oire on hengenahdistus. Keuhkoahtaumataudin seurauksena kehittyy muita pitkäaikaissairauksia, joista sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, kuihtuminen ja osteoporoosi ovat tavallisimpia [1]. Sairauden esiintyvyys maailmassa kasvaa[2] ja sairastuneita Suomessa on 200 000[3]. Keuhkoahtaumataudin kustannukset ovat Suomessa vuosittain satoja miljoonia euroja [4].
Sisällysluettelo |
Oireet[muokkaa]
Oireet ovat aluksi lieviä: jatkuva yskä ja vinkuva hengitys. Vähitellen hengenahdistus pahenee ja yleiskunto heikkenee. Potilaalla, jolla on pitkälle kehittynyt COPD, on harmahtava iho ja laajentunut rintakehä, joskus jopa jatkuvista hengitysponnisteluista johtuvia painaumia rintakehän yläosassa. Päivittäiset askareet käyvät yhä raskaammiksi sekä kävely portaissa ja vastamäissä miltei mahdottomaksi.
COPD:n ja astman oireet muistuttavat osittain toisiaan. Astman syntymekanismi on kuitenkin erilainen ja hoito poikkeaa COPD:stä, vaikka kumpaakin sairautta hoidetaan osittain samoilla lääkkeillä. Tauti on helposti todettavissa spirometrialla eli mittaamalla keuhkojen tilavuutta ja uloshengityskapasiteettia. Laitteistoa ei ole joka terveysasemalla, mutta Hengitysliitto pyrkii toimittamaan mahdollisimman monelle terveysasemalle ns. minispirometrin, jota voidaan pitää kädessä kuten matkapuhelinta. Astma poikkeaa COPD:sta erityisesti siinä, että astmapotilaan keuhkojen suorituskyky vaihtelee voimakkaasti.
Hoito[muokkaa]
Parantavaa hoitoa keuhkoahtaumatautiin ei ole olemassa, sillä muutokset hengitysteissä ovat luonteeltaan pysyviä. Taudin oireita voidaan lievittää, mutta lääkehoidolla ei yleensä saavuteta kovin hyvää tulosta.
Astmalääkkeet kuten kortikoidisumuttimet voivat joskus tuoda jonkinasteista lievitystä, mutta joillekin COPD-potilaille ne eivät vaikuta lainkaan. Pientä helpotusta voidaan saada antikolinergisillä lääkkeillä, mutta ainoa varmasti lieventävä lääke on happikaasu. Happilisäystä täytyy kuitenkin käyttää varoen, jotta vältettäisiin hiilidioksidipitoisuuden kasvu veressä.
Vaikka tauti on parantumaton, tupakoinnin lopettaminen kokonaan hidastaa huomattavasti sen etenemistä. Joissain tapauksissa on mahdollista tehdä keuhkoahtaumaa sairastavalle potilaalle keuhkonsiirto.
Keuhkoahtaumataudin syyt[muokkaa]
Kun jokin jatkuva ärsytys aiheuttaa limaneritystä keuhkoputkessa, putken seinämät kovettuvat vähitellen, ja ilman kulkuaukko pienenee. Samalla pienimpien keuhkorakkuloiden seinien rakenne rappeutuu, ja rakkulat löystyvät ja laajenevat. Tämä laajeneminen kehittyy vähitellen emfyseemaksi, jolloin rakkuloiden joustavuus ja hapenottokyky ratkaisevasti vähenevät. Vaikka emfyseema onkin suomeksi keuhkolaajentuma, tämä laajeneminen ei tule hengityksen hyödyksi, vaan ilma jää loukkuun, mistä sen sisältämä happi ei pääse kulkeutumaan verenkiertoon.
Tärkein taudille altistava tekijä on tupakointi. Tupakoimattomuus ehkäisee sairastumista ja hidastaa toimintakykyä vakavasti rajoittavien oireiden ja sairauksien pahenemista [5]. Yli 95 % COPD-potilaista tupakoi. Eri henkilöillä näyttää olevan hieman eriasteinen alttius tautiin. Terveyskirjasto.fi-sivuston mukaan tautia aiheuttaa tupakansavu. [6]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Tkac J., Man SF. & Sin DD. 2007. Systemic consequences of COPD. Review. Therapeutic Advances in Respiratory Disease. 1(1):47-59.
- ↑ Mannino DM. & Buist SA. 2007. Global burden of COPD: risk factors, prevalence, and future trends. The Lancet. 370(9589),765-773.
- ↑ http://www.heli.fi/hengityssairaudet/keuhkoahtauma/
- ↑ Tynkkynen L-K., Klaukka T., Pietinalho A., RissanenP 2009. COPD:n kustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin aiemmin arvioitiin. Suomen Lääkärilehti. 23, 2095-2099.
- ↑ Peto R., Speizer FE., Cochrane AL., Moore F., Fletcher CM., Tinker CM., Higgins IT., Gray RG., Richards SM., Gilliland J.& Norman-Smith B. 1983.The relevance in adults of air-flow obstruction, but not of mucus hypersecretion, to mortality from chronic lung disease. Results from 20 years of prospective observation. American Review of Respiratory Disease. 128(3), 491-500.
- ↑ Keuhkoahtaumatauti, Terveyskirjasto.fi
Aiheesta muualla[muokkaa]
