Narkolepsia
Wikipedia
Narkolepsia on perinnöllinen (ei ole todistettu), syyltään tuntematon aivosairaus, jota sairastava henkilö, narkoleptikko, nukahtaa suoraan REM-uneen, jonka aikana lihasten perusjänteys eli lihastonus on täysin poissa. Uni voi tulla yllättäen ja vastustamattoman voimakkaana, ja nukahtaminen voi tapahtua yllättävissäkin tilanteissa, kuten kesken puheen, syödessä tai kävellessä. Narkoleptikon nukahtamisalttiutta on verrattu tilaan, jossa terve ihminen on valvottuaan yhteen menoon 2–3 vuorokautta.Narkoleptikko tuntee olonsa virkeäksi lyhyenkin unen jälkeen seuraavaan nukahtamiseen asti. Narkoleptikko nukahtelee useasti jännityksen noustessa.
Lähes 2/3:lla oireet alkavat 15–30-vuotiaana, vaikuttavat usein koulumenestykseen ja opiskeluun sekä myöhemmin pärjäämiseen työelämässä. Muutamien tutkimusten mukaan narkolepsia on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla. Eliniän ennuste on normaali. Tarkkaa syytä narkolepsian syntyyn ei tiedetä. Merkittäviltä osin oireet selittyvät nykykäsityksen mukaan aivojen yhden välittäjäaineen (oreksiini-/hypokretiinijärjestelmän) toiminnan heikkenemisellä. On arvioitu, että kaikista narkoleptiatapauksista noin 4/5 olisi klassista muotoa (narkolepsia/katapleksia) ja ehkä kymmenesosa ilman katapleksiaa.
Narkolepsiaa voidaan hoitaa muun muassa amfetamiinilla, jonka vaikutus perustuu siihen, että se pidentää elimistön tuottaman noradrenaliinin vaikutusaikaa. Väsymyksen ja nukahtelun lievittämiseen käytetään erilaisia piristeitä. Noradrenaliini toimii valveen ylläpitäjänä ylläpitämällä aivokuoren reaktiokykyä.
Narkolepsiaan liittyy myös usein katapleksia, joka on tunnetilojen laukaisema äkillinen, ohimenevä lihasjänteyden menetys. Katapleksiakohtauksen laukaisee yleisemmin nauru, se alkaa yleensä asteittain ja on lyhytkestoinen(alle 2 min).Tavallisia ilmenemismuotoja ovat polvien notkahtaminen, yläraajojen voimattomuus, pään heilahtaminen niskalihasten voiman alentuessa, puheen muuttuminen epäselväksi, tunne silmien hallinnan heikentymisestä, ja poskilihasten nykiminen. Katapleksiakohtauksen aikana tajunta säilyy, mutta se voi joskus johtaa nukahtamiseen. Kohtausesiintymistiheys on myös hyvin vaihteleva: joillakin narkoleptikoista se voi ilmetä vain kerran koko elämän aikana, joillakin kohtauksia voi olla jopa kymmeniä päivässä. Katapleksian hoito voi edellyttää erillistä lääkitystä, ja samat lääkkeet tehoavat myös unihalvauksiin ja hallusinaatioihin.
Edellä mainittujen pääoireiden lisäksi voi esiintyä myös seuraavia:
- unihalvaus eli nukahtamis- tai heräämisvaiheessa henkilö ei voi hetkellisesti puhua eikä liikkua
- lääkityksestä aiheutuvat hallusinaatiot eli harha-aistimukset nukahtamis- tai heräämisvaiheessa, jotka voivat olla pelottavia tai ahdistavia
- katkonainen yöuni on yleinen
- muistivaikeudet ja -katkot väsymyksen ja nukahtelun takia
